Nyt jännittää!

Muistan elävästi sen, kun menin ensimmäistä kertaa aloittamaan Markkinoinnin perusteet -kurssia 26.10.2010.

Muistan, mitä minulla oli päällä, muistan, miten vatsaa kouristi, muistan, miten henki meinasi salpautua. Ymmärränkö edes itse, mistä olen puhumassa, riittääkö asia, saanko ryhmät kokoon ja kurssin rullaamaan. Opiskelijoita oli toistasataa, kuten aina.

Mutta siitä se lähti ja suunnilleen samalla formaatilla on menty jo kahdeksan kertaa. Nyt ollaan niin suuren muutoksen äärellä, että perhoset lentelevät taas vatsassa.

Peruskurssi on nimittäin käännetty nurinniskoin eli flipattu.

Kurssi alkaa johdantoluennoilla huomenna. Sen lisäksi ainoa kaikille yhteinen tapaamiskerta on vain päätösyhteenveto 12.3. Siinä välissä pyöritämme 12 eri teemaista case-harjoitusta. Harjoitusten yrityksiä ovat esim. Porsche (komea aloitus!), Facebook ja Amazon.

Ennen harjoituksia opiskelijan pitää opiskella teoria-aines opetusvideoilta ja kurssikirjasta sekä tutustua päivän harjoituksen tekstiin. Videoitten lomassa on itseopiskelutehtäviä, joitten huolellisella tekemisellä voi kartuttaa kurssipisteitään.

Kunkin opiskelijan pitää valita vähintään neljä harjoitusta. Pakolliset valinnat onkin jo tehty ja nyt voi valita lisäksi vielä niin monta kuin haluaa ja ryhmiin mahtuu. Hyvin näyttävät ryhmät täyttyvän, niihin mahtuu 36 opiskelijaa/harjoitus. Vähiten on toistaiseksi kiinnostanut pikamuodin jakelua käsittelevä harjoitus ja siihen on selkeä syy: aika on kello 8 aamulla :)

Harjoitusten pyörittämiseen tarvitaan tietysti ihmisiä, ei onnistu yksin. Saimmekin kokoon aivan loistavan opetusavustajajoukon ja lisäksi kurssitiimiin kuuluu Anuliina, joka tekee aikuisopettajan pedagogisten opintojen harjoittelua. Oma työnsä on tietysti ollut ja on siinä, että koko tiimi tietää, mitä käsitellään, miten työskennellään ja millainen tuotos harjoituksista syntyy. Saanemme kurssin mittaan aikaiseksi oikein kurssimanuaalin, jota voi sitten hyödyntää myös tulevina vuosina.

Vas. opetusharjoittelua kurssilla tekevä Anuliina, minä ja opetusavustajat Laura, Arttu ja Eetu. Kuva: Outi-Maaria Palo-oja.

Loistavana virikelähteenä toimii myös kollegan vinkkaama Ideapakka – todellinen runsaudensarvi täynnä toinen toistaan innostavampia menetelmiä työskentelyyn, tutustumiseen, ryhmäytymiseen, ideoimiseen, piristämiseen, pohdiskeluun.

En ikinä, en ikinä, olisi pystynyt tekemään tätä muutosta yksin. Yhdessä Outi-Maarian kanssa on haastetta pähkälöity ja välistä vähän hiuksiakin revitty (omiamme sentään, ei toisen...). KIITOS opetuksen kehittämisrahasta, yliopisto, ilman sitä tästä ei olisi tullut mitään.

Huomenna tositoimiin, ensi viikolla alkavat harkat :)

Flippari hikoilee

Niinpä vierähti aurinkoinen syyslauantai työmaalla flipattavan kurssin kiemuroita miettiessä. Viikko oli täynnä monenlaista sähellystä töissä ja kotona, kuten mikrofoniongelmia ja ulkomaille vaihtoon lähtevän kuopuksen matkavarusteluja. Kaiken tohinan jäljiltä jäi aika lailla paikattavaa viikonlopuksi.

Mutta mikäs tässä, täydellinen työrauha ja eväät mukana! Osaan nyt a) tehdä videoita Planet eStreamilla b) upottaa ne Moodleen. Kiitos Erkko! Kohta c) eli editoinnin opettelu on vielä kesken. Se olisi hyödyllinen taito, jotta ei olisi paineita saada aineistoja kerralla purkkiin.

Viime päivien tunnelmia.
Kuva: Sira Anamwong / FreeDigitalPhotos.net

Minulla on nyt myös ikioma kanava yliopiston mediapalvelimella :) Kiitos Perttu!

Katsoin Markkinointi- ja yhteisöviestinnän kurssille ilmoittautuneita. Joensuussa 43, Kuopiossa 20. Saas nähdä, tasoittuvatko nuo vielä, sillä Kuopion kurssin ilmoittautuminen avattiin paljon myöhemmin.

Nyt on kymmenen päivää aikaa siihen, kun suoritusohjeet pitää lähettää kurssin osallistujille. Se tuntuu pitkältä ajalta mutta kun ajattelee, miten paljon videoklippejä on vielä tehtävä JA että toinenkin kurssini käynnistyy 6.9. ynnä muuta ynnä muuta niin... Lisäksi luulen, että töissä on ensi viikolla työrauha vain iltaisin, sillä fuksit saapuvat. Toisaalta minua rauhoitti Jyri-kollegan huomautus, että flippaus ei todellakaan ole vain videoita vaan ennakkoaineistoja voi olla monenlaisia.

On muuten tosi ärsyttävää katsoa omaa videokuvaansa. Poikani nauraisivat, jos näkisivät, miten hermostunut äiti räpsyttää silmiään... Päätinkin, että käytän livekuvaa vain opettajan esittelyssä ja muutoin hyödynnän pelkkää ääntä.

Hiukan tosin hirvittää sen äänen kohtalo, sillä ympärillä on runsaasti syysflunssapotilaita ja oma olo tuntuu tuhisevalta. Ei tarttis nyt tauteja enää tähän!

Vermeet kuntoon

Pesosen Erkki laittoi flipparien Yammer-ryhmään hienon kuvan työpisteestään isoine näyttöineen ja mikkeineen. Hetimmiten piti kipaista alakertaan sitä katsomaan. Samalla Erkki antoi kattavan demon Planet eStreamin käytöstä videoiden teossa.

Siippani puolestaan on Verkko-opetuksen asiantuntijavalmiudet -kurssilla oppinut pikavideoitten teon. Jopas näytti helpolta! Tykkään!

Suhtaudun tietotekniikkaan varsin pragmaattisesti. Fasiliteeteilla pitää olla minulle oikeasti käyttöarvoa, jotta viitsin uusia härpäkkeitä tai ohjelmia opetella. Näyttöarvolla ei ole mitään virkaa, en todellakaan tarvitse uusinta sitä tai uusinta tätä, tärkeintä on, että homma tulee hoidetuksi.

Nyt juuri on vain sellainen pieni ongelma, että koneeni on varsin vanha. Ja mistä saan toisen näytön? Entä onko laitoksella yhtään rahaa mikrofonin ostoon, näinä säästöaikoina… Noh, selvitellään! Onneksi kokemuksesta tiedän, että laitoksen johto suhtautuu yleensä varsin myönteisesti järkeviin hankintaesityksiin.