Älykästä alkua!

Kevätlukukausi päättyi pienoiseen ahdistukseen tekoälykysymysten äärellä. Jo kevään viimeisiä kurssisuorituksia tarkastaessa kävi ilmi, että monet opiskelijat ymmärtävät enemmän tekoälystä ja pystyvät käyttämään esimerkiksi työnantajansa kautta edistyneempiä työkaluja kuin minä opettajana.

DALL-E-työkalulla luotu kuva aiheesta Matisse style painting about AI use in teaching.

Samaan aikana koulutusyritykset jo lanseerasivat moninaisia tekoälyä käsitteleviä koulutuskokonaisuuksia. Itsellä ei kevätkuormituksessa oikein ollut aikaa eikä energiaa perehtyä asiaan. Mitä nyt aloin toisella silmällä seurailla joitakin tekoälystä keskustelevia fb-ryhmiä ja Twitter-aktivisteja.

Parhaan ja selkeimmän esityksen aiheesta kuulin laitoksemme elokuisilla työyhteisöpäivillä Kolilla. Tutkimuksesta vastaava varajohtaja, professori Juho Pesonen – joka määrittelee itsensä IT-nörtiksi – on perehtynyt tekoälykysymyksiin ja piti meille hienon alustuksen. Juhon neuvoilla pääsi mukavasti kiinni tähän tematiikkaan ei-nörttikin.

Itä-Suomen yliopisto sai melko kipakasti aikaiseksi tekoälyohjeet. Iso kysymysmerkki jäi kuitenkin yhteen kohtaan. Kun opinnäytetyössä, kuten gradussa, pitää olla riittävästi itsenäistä työtä – miten määritellään riittävä määrä? 

Syksyn alun artikkelikäsikirjoitusteni kanssa olen tarkistanut, mitä tutkimuslehtien kirjoittajaohjeissa sanotaan tekoälyn käytöstä. Esimerkiksi Emerald-kustantamo sanoo näin:

Generative AI usage key principles

• Copywriting any part of an article using a generative AI tool/LLM would not be permissible, including the generation of the abstract or the literature review, for as per Emerald’s authorship criteria, the author(s) must be responsible for the work and accountable for its accuracy, integrity, and validity.
• The generation or reporting of results using a generative AI tool/LLM is not permissible, for as per Emerald’s authorship criteria, the author(s) must be responsible for the creation and interpretation of their work and accountable for its accuracy, integrity, and validity.
• The in-text reporting of statistics using a generative AI tool/LLM is not permissible due to concerns over the authenticity, integrity, and validity of the data produced, although the use of such a tool to aid in the analysis of the work would be permissible.
• Copy-editing an article using a generative AI tool/LLM in order to improve its language and readability would be permissible as this mirrors standard tools already employed to improve spelling and grammar, and uses existing author-created material, rather than generating wholly new content, while the author(s) remains responsible for the original work.
• The submission and publication of images created by AI tools or large-scale generative models is not permitted.

Eli: kielenhuoltoa saa tehdä mutta ei kirjoituttaa mitään artikkelin osaa eikä teettää tekoälyllä itse tutkimusta eikä luoda kuvia. Anderson ym. (2023) toteavat, että tekoälyn käyttöön liittyy niin paljon eettisyyteen, oikeudenmukaisuuteen, tarkkuuteen ja havaitsemiseen liittyviä kysymyksiä, että niistä tulee helposti uhka tutkimuksen luotettavuudelle.

Samaan aikaan opiskelijat miettivät, miten voisivat hyödyntää oppimistehtävissä ja opinnäytetöissä tekoälyä, jos omat tiedonhaku- ja kirjoitustaidot eivät riitä tai kärsivällisyys on koetteilla. Luultavasti tutkijat miettivät aivan samoja kysymyksiä. Tiettävästi tekoälyllä voi teettää jo ainakin varsin kelvollisia kirjallisuuskatsauksia, vaikka samalla lähdeluetteloihin voi päätyä kaikenlaisia kummallisuuksia. Näemmekö pian julkaisumäärien räjähdysmäisen kasvun?

Erilaiset fb-ryhmät ovat täynnä opettajien kokemuksia tekoälyn hyödyistä. Yksi oli löytänyt innostavia tapoja opettaa Shakespearen näytelmiä. Toinen oli tehnyt hienoja videotutoriaaleja, kolmas saanut apua fiksujen sähköpostiviestien muotoiluun. Selväksi tulee, että tärkeintä on osata kysyä oikeita kysymyksiä (prompts) ja valita esim. oikea tyyli, millä toivoo saavansa vastauksen.

Monenlaisia kysymyksiä risteilee mielessä juuri nyt:
Kenen työpaikat tekoäly vie? Mitä tapahtuu esimerkiksi kieliammattilaisille, vieläkö tarvitaan kielenkääntäjiä ja -huoltajia? Entäpä toimittajia?
Mitkä työkalut opettajan ja tutkijan pitäisi ottaa haltuun – niitä kun on aivan valtavasti, ChatGPT:n lisäksi, kuten Semantic Scholar, Elicit, Research Rabbit, Synthesia, MagicSchool jne.
Miten käyttää tekoälyä opetuksen tukena: kurssisuunnittelussa, oppimistehtävien luomisessa, arvioinnissa?
Miten opetamme yliopistossa tekoälytyökalujen rakentavaa käyttöä, koska kyseessä on varsin tärkeä työelämätaito?

Ehkäpä jo joulun aikaan olemme viisaampia.

Lue lisää:

Ansioituneen opetuksen kehittäjän, Matleena Laakson Tekoäly opetuksessa -linkkivinkkejä

Anderson ym. 2023. AI did not write this manuscript, or did it? Can we trick the AI text detector into generated texts? Editorial. BMJ Open Sport & Exercise Medicine 9(1).

Näistä fb-ryhmistä olen itse löytänyt ideoita:
ChatGPT for Teachers
ChatGPT Ideas, Tips & Tricks
ChatGPT in Education
Higher Ed discussions of AI writing

University World News -julkaisu käsittelee aihetta laajasti uusimmassa numerossaan.

Metsään kirjoittamaan!

Tunnistatko monen yliopistolaisen tuskan: pitäisi kirjoittaa – rahoitushakemuksia, tutkimusraportteja, artikkeleita – mutta kirjoitusaikaa ja -rauhaa ei vain meinaa löytyä? 

 

Ei varsinkaan näin lukuvuoden lopulla, kun pitää saada nipuittain opinnäytetöitä ja kurssisuorituksia arvioiduksi, paketoida lukuvuotta ja suunnitella uutta ennen lomia. Monilla painavat päälle myös kesän konferenssiesitykset ja samaan aikaan perheissä on vaikka mitä näytöksiä ja kevätjuhlia.

Mikä oiva ratkaisu tähän haasteeseen olikaan kirjoitusretriitti! Itä-Suomen yliopiston DIGS-tutkimusyhteisö (Oppiminen, arki ja työ digitalisoituneessa yhteiskunnassa) järjesti aivan mahtavan neljän päivän retriitin Punkaharjun upeissa maisemissa 9.–12.5. Porukkaa tuli ja meni vaihtelevasti mutta yhteensä meitä oli paikalla lähemmäs 40. Tutkimustiimit pitivät kaiketi omia kokouksiaan mutta muuten yhteinen ohjelma rajoittui ruokailuihin kolmesti päivässä ja pariin vapaaehtoiseen luentoon.

Kruunupuiston päärakennus. Takaharjun parantola aloitti näissä tiloissa v. 1903.

Inkeritalo, entinen parantolan hoitajien asuinrakennus.

Urhola, ylilääkärin asunto vuodelta 1903.

Mäntyranta. Viihtyisiä lomahuoneistoja.

Jos oma huone ei miellyttänyt tai halusi kirjoittaa seurassa, paikan voi etsiä vaikka kahvilan nurkasta tai rantapenkiltä. Ympärillä lainehtivat järvet, linnut pitivät villiä kevätelämäänsä ja koivut puhkesivat lehteen. Sää ei olisi voinut olla hienompi – pelkkää auringonpaistetta ja lämpöä nousujohteisesti, korkeimmillaan jopa 20'.

Mitäpä sain sitten aikaiseksi näitten päivien aikana? No on tunnustettava, että yksi ilta meni arviointien kirjaamiseen ja palautteitten lähettämiseen mutta siis vain yksi ilta. Päiväsaikaan viimeistelin ensin artikkelirevisiota, jonka deadline on toukokuun lopussa. Toiseksi luin, suunnittelin ja kirjoitin pohjaa tutkimukselle Itä-Suomen yliopiston verkko- ja monimuotopedagogiikan fasilitaattorien työstä. Tutkimuksen ensimmäinen vaihe pyöräytetään vauhtiin tässä vielä ennen lomia eli tarkastellaan työtä fasilitaattorien näkökulmasta. Asiakasnäkökulma tulee sitten seuraavassa vaiheessa ja senhän ehtii, koska fasilitaattorien työ jatkuu vuoden 2024 loppuun. Hiukan edistin myös yhtä rahoitushakemusta.

Olen itseasiassa oikein tyytyväinen, että ehdin näinkin paljon – ja yritän olla miettimättä sitä, mikä jäi tekemättä. Vaikka kirjoitin yksin huoneessani, tunne siitä, että tässä lähellä moni muu tekee samaa, oli kovin innostava. 

Joukkoomme sattui pari innokasta uimaria, Hille ja Sirpa. Kahtena aamuna liityin seuraan ja jopas käynnistyi kirjoittaminen kipakasti!

Aamu-uintikallio.

Vas. Mirjami Ikonen, Sirpa Kokko ja Hille Janhonen-Abruquah. Sirpalle kiitos kuvasta!

On muuten varmaa, että tämä asiantunteva joukko kokeneista professoreista tuoreisiin väitöskirjatutkijoihin olisi ollut huomattavasti totisempi, jos olisimme tavanneet vaikkapa kampuksen kahvilassa emmekä Punkaharjulla. Nyt nimittäin saatiin välillä nauraakin oikein sydämen kyllyydestä. Aikamoista luksusta nykyisin tämä: olla yhdessä kollegojen kanssa. Se jäi kyllä hiukan kaivelemaan, ettei tullut viimeisenä iltana lähdetyksi päärakennuksen ravintolaan porukan karaoketähtiä ihailemaan.

Keväisen luonnon tuoma inspiraatio! Vaikka olen juuri nyt polvivammainen, pääsin pienelle Punkaharju-retkelle. En ollenkaan ihmettele, että Topeliuskin lumoutui: "Punkaharju ui kuin äärettömän suuri vesilintu levitetyin siivin, ympärillään poikaset, nuo pienet saaret, jotka etsivät turvaa sen kupeilta". On vaikea kuvitella mitään kauniimpaa kuin Punkaharjun luonto.

Vasemmalla Pihlajavesi.

Valkialampi.

Onnellinen vaeltaja.

Lämmin suositus: menkää metsään kirjoittamaan! Tekee hyvää niin tutkimukselle, tutkijan hyvinvoinnille kuin työyhteisölle!

Kiitos Teemu Valtonen ja tiimi, että näin moni myös kauppatieteiden laitokselta pääsi mukaan. Ja erityiskiitos Mirjami Ikoselle kaikista järjestelyistä. Melkoinen säätö on ollut tämänkin porukan kanssa. Skål hienosti tehdylle työlle!

Mirjami, superorganisoija.