Opetuskokeilut
Syksy 2017
Pedagogiset ja teknologiset ratkaisut oppimisprosessien suunnittelussa ja toteuttamisessa
1. Suunnitelma
Kurssi Markkinointi- ja yhteisöviestintä (MYVI), 6 op, aineopinnot, vapaavalintainen
Ajoitus 30.10.-18.12.2017 (lähiopetus alkoi 6.11.2017)
Lähiopetus 18 h/kampus
Opiskelijoita 25 opiskelijaa/kampus, lisäksi 25 etäopiskelijaa, jotka toimivat testiryhmänä, kun kurssia kehitetään soveltuvaksi myös Avoimeen yliopistoon
Pedagogiikka Tutkivan oppimisen pedagoginen viitekehys, flippausmenetelmä
Tavoite Uuden menetelmän käyttöönotto
Kurssi käynnistyy viikkoa ennen ensimmäistä luokkatapaamista ennakkotehtävillä, joitten tavoitteena on opiskelijoitten orientaatioperustan rakentaminen (Engeström, 1982 sit. Nevgi & Lindblom-Ylänne, 2009). Orientaatioperustan avulla muodostuu opiskelijan käsitys opittavasta asiasta. Samalla pyritään tutkivan oppimisen periaatteiden mukaisesti osoittamaan opiskeltavien asioitten konteksti, liittämään uusi kurssi opiskelijan aiempaan tietämykseen sekä tuomaan esiin opiskelijoitten ennakkokäsityksiä siitä, miten asiat mahdollisesti ovat (Lakkala, 2010). On havaittu, että oppimisen kannalta on parempi itse keksiä joku mielekäs ajatus, vaikka se osoittautuisikin vääräksi, kuin toistaa muitten käsityksiä (Healey & Jenkins, 2009).
Ennakkotehtävien jälkeen opiskelijoitten ns. työskentelyteoriat tuodaan yhteen ja niistä keskustellaan ensimmäisessä luokkatapaamisessa. Jatkossa tietoa syvennetään monin tavoin esim. ryhmätöissä ja lopuksi kurssin päättöesseessä. Prosessiin liittyy olennaisena osana asiantuntijuuden jakaminen (Hakkarainen, Lonka & Lipponen, 2008). Etenemme kurssilla siis tutkivan oppimisen mallin mukaisesti näin:
Kuva 1 Flippauksen ja tutkivan oppimisen toteuttaminen MYVI-kurssilla (Kantanen, Koponen, Sointu & Valtonen 2017, mukailtu Lakkalan 2010, 94 pohjalta).
Orientaatioperustaa ja kontekstia rakentavina tehtävinä kurssilla on, kurssin käytännön asioihin liittyvän perusinformaation lisäksi
- omien oppimistavoitteitten miettiminen; opiskelija palaa näihin kurssin päättöesseessä
- perehtyminen viestintään ammattina (video, kirjallinen aineisto)
- juttupankin kokoaminen jostakin mediassa paljon esillä olleesta ajankohtaisaiheesta.
Juttupankin aiheeksi valitsin turvapaikanhakijateeman sijasta presidentti Donald Trumpin. Vertailin näitä vaihtoehtoja ja päädyin siihen, että saamme Trumpista kuitenkin paljon irti, vaikka hänen toimistonsa onkin Suomesta katsottuna hiukan kaukana. Tein perusteellisen analyysin vuoden 2016 MYVI-kurssin opiskelukokemuksista ja oppimistuloksista ja totesin, että varsin paljon viime vuonna painotimme kriisiviestintää (Kantanen et al., 2017). Trumpin johtamista ja hallintoa tarkastelemalla saisimme monipuolisemman kuvan kurssin teemoista (viestinnän ammattietiikka, yhteiskuntavastuu, mediasuhteet, työyhteisöviestintä, maine ja imago, keskusteluteemojen hallinta, kriisiviestintä, asiakasviestintä, viestinnän suunnittelu).
Päätin rajata juttupankin koostamisen niin, että kaikki tuovat sinne juttuja Trump-teemasta. Kun kurssi menee Avoimeen, voin harkita opiskelijoille mahdollisuutta tuoda sinne myös omia, tärkeitä teemojaan, mutta nyt oli tavoitteena pitää tematiikka rajattuna ja hallittavana, sillä kurssilla oli melko monta liikkuvaa osaa (kahden kampuksen ryhmät, etäopiskelijat, heterogeeninen opiskelijajoukko).
Taulukossa 1 on linkitetty opetuskokeiluni osaamistavoitteet kurssin johdantovaiheen ja koko kurssin osaamistavoitteisiin. Taulukossa 2 on esitetty Sanasto-työkalun avulla kootun juttupankin rooli osana MYVI-kurssin ennakkotehtäviä.Kurssi Markkinointi- ja yhteisöviestintä (MYVI), 6 op, aineopinnot, vapaavalintainen
Ajoitus 30.10.-18.12.2017 (lähiopetus alkoi 6.11.2017)
Lähiopetus 18 h/kampus
Opiskelijoita 25 opiskelijaa/kampus, lisäksi 25 etäopiskelijaa, jotka toimivat testiryhmänä, kun kurssia kehitetään soveltuvaksi myös Avoimeen yliopistoon
Pedagogiikka Tutkivan oppimisen pedagoginen viitekehys, flippausmenetelmä
Tavoite Uuden menetelmän käyttöönotto
Kurssi käynnistyy viikkoa ennen ensimmäistä luokkatapaamista ennakkotehtävillä, joitten tavoitteena on opiskelijoitten orientaatioperustan rakentaminen (Engeström, 1982 sit. Nevgi & Lindblom-Ylänne, 2009). Orientaatioperustan avulla muodostuu opiskelijan käsitys opittavasta asiasta. Samalla pyritään tutkivan oppimisen periaatteiden mukaisesti osoittamaan opiskeltavien asioitten konteksti, liittämään uusi kurssi opiskelijan aiempaan tietämykseen sekä tuomaan esiin opiskelijoitten ennakkokäsityksiä siitä, miten asiat mahdollisesti ovat (Lakkala, 2010). On havaittu, että oppimisen kannalta on parempi itse keksiä joku mielekäs ajatus, vaikka se osoittautuisikin vääräksi, kuin toistaa muitten käsityksiä (Healey & Jenkins, 2009).
Ennakkotehtävien jälkeen opiskelijoitten ns. työskentelyteoriat tuodaan yhteen ja niistä keskustellaan ensimmäisessä luokkatapaamisessa. Jatkossa tietoa syvennetään monin tavoin esim. ryhmätöissä ja lopuksi kurssin päättöesseessä. Prosessiin liittyy olennaisena osana asiantuntijuuden jakaminen (Hakkarainen, Lonka & Lipponen, 2008). Etenemme kurssilla siis tutkivan oppimisen mallin mukaisesti näin:
Kuva 1 Flippauksen ja tutkivan oppimisen toteuttaminen MYVI-kurssilla (Kantanen, Koponen, Sointu & Valtonen 2017, mukailtu Lakkalan 2010, 94 pohjalta).
Orientaatioperustaa ja kontekstia rakentavina tehtävinä kurssilla on, kurssin käytännön asioihin liittyvän perusinformaation lisäksi
- omien oppimistavoitteitten miettiminen; opiskelija palaa näihin kurssin päättöesseessä
- perehtyminen viestintään ammattina (video, kirjallinen aineisto)
- juttupankin kokoaminen jostakin mediassa paljon esillä olleesta ajankohtaisaiheesta.
Juttupankin aiheeksi valitsin turvapaikanhakijateeman sijasta presidentti Donald Trumpin. Vertailin näitä vaihtoehtoja ja päädyin siihen, että saamme Trumpista kuitenkin paljon irti, vaikka hänen toimistonsa onkin Suomesta katsottuna hiukan kaukana. Tein perusteellisen analyysin vuoden 2016 MYVI-kurssin opiskelukokemuksista ja oppimistuloksista ja totesin, että varsin paljon viime vuonna painotimme kriisiviestintää (Kantanen et al., 2017). Trumpin johtamista ja hallintoa tarkastelemalla saisimme monipuolisemman kuvan kurssin teemoista (viestinnän ammattietiikka, yhteiskuntavastuu, mediasuhteet, työyhteisöviestintä, maine ja imago, keskusteluteemojen hallinta, kriisiviestintä, asiakasviestintä, viestinnän suunnittelu).
Päätin rajata juttupankin koostamisen niin, että kaikki tuovat sinne juttuja Trump-teemasta. Kun kurssi menee Avoimeen, voin harkita opiskelijoille mahdollisuutta tuoda sinne myös omia, tärkeitä teemojaan, mutta nyt oli tavoitteena pitää tematiikka rajattuna ja hallittavana, sillä kurssilla oli melko monta liikkuvaa osaa (kahden kampuksen ryhmät, etäopiskelijat, heterogeeninen opiskelijajoukko).
Taulukko 1. MYVI-kurssin, ennakkotehtävien ja Sanasto-työkalun käytön osaamistavoitteet.
MYVI-kurssin tavoitteet
|
Ennakkotehtävien tavoitteet
|
Sanasto-työkalun käytön tavoitteet
|
Osaat
• määritellä viestinnän osana yritysten ja yhteisöjen strategista johtamista
• soveltaa viestinnän teorioita ja malleja työelämän viestintätilanteisiin
• tunnistaa erilaiset viestintätilanteet ja valita niihin soveltuvat viestintävälineet
• rakentaa viestintäsuunnitelman
• etsiä viestintään liittyvää tutkimustietoa ja käyttää sitä tietoa viestintäaiheisessa esseessä
|
Osaat
· • orientoitua viestintäteemaan
· • tunnistaa viestintäammattilaisen erilaisia rooleja ja ymmärtää niiden muuttumisen ajan myötä
· • tunnistaa ajankohtaisen mediakeskustelun piirteitä
· • asettaa omat oppimistavoitteesi
|
Osaat
• tunnistaa eri medioiden ominaispiirteitä ja niiden erilaisia raportointitapoja
• tunnistaa juttupankin teemaan liittyviä oletuksiasi ja asenteitasi
• jakaa omia oletuksiasi ja asenteitasi
|
Taulukko 2. Sanasto-työkalun rooli MYVI-kurssin ennakkotehtävissä.
Lähteet
Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L. (2008). Tutkiva oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä.Helsinki: WSOY.
Healey, M., Jenkins, A., Lea, J. (2009). Developing undergraduate research and inquiry. York, UK: The Higher Education Academy.
Kantanen, H., Koponen, J., Sointu, E. & Valtonen, T. (2018). Including Student Voice: Experiences and Learning Outcomes of a Flipped Organizational and Marketing Communication Course. Paper accepted to the 68th Annual ICA Conference in Prague, Czech Republic, 24–28 May 2018, Instructional and Developmental Communication Division.
Lakkala, M. (2010). How to Design Educational Settings to Promote Collaborative Inquiry: Pedagogical Infrastructures for Technology-Enhanced Progressive Inquiry, Dissertation, University of Helsinki.
Nevgi, A. & Lindblom-Ylänne, S. (2009). Oppimisen teoriat. Teoksessa Lindblom-Ylänne, S. & Nevgi, A. Yliopisto-opettajan käsikirja. Helsinki: WSOYpro, s. 194–236.
2. Toteutus
Moodlen Sanasto-työkalun käyttö alkoi sujua, kun lopulta ymmärsin, miten sinne rakennetaan kategoriat. Saimme kategorisoinnin kautta näppärästi Trump-jutut suoraan kurssin avainteemojen alle ja kun opiskelijat käsittelivät noita teemoja ryhmätöissään, he pystyivät helposti hyödyntämään juttupankin aineistoa. Sanasto-työkalun ohjeet olivat kurssin Moodle-sivulla ja ne aukesivat myös, kun opiskelija meni Sanastoon. Ensimmäisessä luokkatapaamisessa pohdimme sitä, millaisia Trumpin mediasuhteet ovat ja miksi ne ovat sellaisia kuin ovat. Tämä on Tutkivan oppimisen kehän kohta ”Omien selitysten luominen”. Syventävä tiedon etsintä tapahtui luokkakeskustelujen, ryhmätöiden ja lopulta kurssin päättävän esseen kautta.
3. Palautteen kerääminen ja koostaminen
2. Toteutus
Moodlen Sanasto-työkalun käyttö alkoi sujua, kun lopulta ymmärsin, miten sinne rakennetaan kategoriat. Saimme kategorisoinnin kautta näppärästi Trump-jutut suoraan kurssin avainteemojen alle ja kun opiskelijat käsittelivät noita teemoja ryhmätöissään, he pystyivät helposti hyödyntämään juttupankin aineistoa. Sanasto-työkalun ohjeet olivat kurssin Moodle-sivulla ja ne aukesivat myös, kun opiskelija meni Sanastoon. Ensimmäisessä luokkatapaamisessa pohdimme sitä, millaisia Trumpin mediasuhteet ovat ja miksi ne ovat sellaisia kuin ovat. Tämä on Tutkivan oppimisen kehän kohta ”Omien selitysten luominen”. Syventävä tiedon etsintä tapahtui luokkakeskustelujen, ryhmätöiden ja lopulta kurssin päättävän esseen kautta.
3. Palautteen kerääminen ja koostaminen
Vertaispalaute
Sinulla on suunnitelmassa jo selkeä pedagoginen viitekehys mietittynä ja toteutustapakin taitaa olla aika pitkälle jo suunniteltu. Kurssin alkuun olit suunnitellut juttupankkia jostain mediassa vellovasta aiheesta - siitä varmasti opiskelijat innostuvat keskustelemaan ja näin saat hyvään vuorovaikutus-tunnelman alkajaisiksi luotua.
Komppaan muita tuon sanaston suhteen. On myös minulle uudempi työkalu ja mielenkiinnolla odotan kokemuksiasi siitä. Moodlen keskustelualue on tosiaan näihin vähän kökkö enkä oikein Moodlen wikistäkään henk.koht. pidä...
Kuinka paljon tuolla opintojaksolla on ollut näitä etäsuorittajia? Onko ajatus, että he kokoavat juttuja ns. yksin vai yhdessä? Voivatko he myös katsoa luennot tai onko heille jotain tallenteita.
Ajankohtaisten ja opiskelijoita itseä kiinnostavien aiheiden pohjalta asioiden käsittely on hieno juttu ja toimii varmasti!
Hmm, tuo sanasto on tosiaan hieman haastava... Itseä häiritsi eniten se, että linkit ei olleet suoraan aktiivisia eli jos halusi lukea uutisen niin piti kopsata osoite jne. Eli jos haluaisi että olisi mahdollisimman nopea ja näppärä käyttää niin pitäisi opettaa opiskelijat myös tekemään linkit...Mitä jos opiskelija ei laita yhtään avainsanaa (tämä oli kuitenkin olennainen peruste sanaston käytölle)? Sun pitäisi varmaan myös luoda ne kategoriat etukäteen ja täydentää opintojakson edetessä...?
Sinällään nopea tuonne oli kyllä lisätä linkki ja ohjeistus oli riittävä (itselle ainakin), mutta ehkä selventäisi vielä jos olisi jotenkin viivoilla/pallukoilla merkitty polku ja kohdat miten etenee/mitä huomioitaa jutun lisäämisessä on jne....?
4. Arviointi ja kehittämiskohteet
Pidän orientaatioperustan rakentamista tärkeänä kaikilla kursseilla ja erityisen tärkeää se on flipatulla kurssilla. Silloin tutustutaan kurssin kontekstiin, linkitetään teemoja opiskelijan aiempaan osaamiseen ja luodataan ennakkokäsityksiä siitä, miten asiat mahdollisesti ovat. Sanasto-työkalun avulla tehty juttupankki soveltuu erittäin hyvin Markkinointi- ja yhteisöviestinnän kurssilla tähän tarkoitukseen. Juttujen kategorioita voi jatkossa vielä tiukemmin liittää kurssin ydinainekseen. Lisäksi aion käyttää juttupankkiaineistoja aktiivisemmin kontaktiopetuksessa sekä muistutella lähiopetusryhmiä siitä, miten juttupankkia voi hyödyntää ryhmätyössä.
1. Suunnitelma
Kurssi Markkinointi- ja yhteisöviestintä, 6 op
Haaste Tuottaa kurssi Avoimen yliopiston tarjontaan syksyksi 2018, ohjaus verkossa
Tausta ja kurssin osaamistavoitteet
Olen opettanut Markkinointi- ja yhteisöviestinnän kurssia (MYVI) vuodesta 2010. Nykymuotoisena se on ollut kauppatieteiden opetusohjelmassa vuodesta 2014: kahden kampuksen ryhmien lisäksi kurssilla on etäopiskeluvaihtoehto ilman luokkatapaamisia ja ryhmätöitä. Nyt jalostan etäopiskeluversion pohjalta kurssia Avoimeen yliopiston niin, että kurssi olisi sekä Avoimen tarjonnassa että ns. rinnakkaiskurssina myös perustutkinnon opiskelijoittemme käytettävissä. Näin ollen luokkaopetus on jatkossa vuorovuosin eri kampuksilla.
Kurssin osaamistavoitteet on määritelty seuraavasti:
Opiskelija osa
MYVI-kurssi on kahdesti toteutettu flippaamalla ja tutkivan oppimisen periaatteita noudattaen (Hakkarainen et al. 2008). Siksi olen saanut jo jonkin verran harjoitusta videoitten tekemisestä ja kaikesta, mikä siihen liittyy (äänenkäyttö, aineistojen suunnittelu, havainnollistaminen jne.). Tutkivan oppimisen periaatteitten mukaisesti aion työskennellä myös verkkokurssini kanssa eli etenemme kontekstin luomisesta ihmettelyn ja kysymysten asettamisen kautta työskentelyteorioiden luomiseen, kriittiseen arviointiin ja syventävän tiedon etsintään.
Mannisen ja Pesosen (2001) mukaan verkkopohjaisen oppimisympäristön suunnittelussa on otettava huomioon koulutuksen yleistavoitteet, kohderyhmän erityistarpeet ja -piirteet, oppimiskäsitys, didaktiset lähestymistavat, oppisisällöt sekä www-ympäristön erityispiirteet. Näitä tekijöitä tarkastellessani havaitsin, että en tunne kovin hyvin kohderyhmääni, joten tarkempi tietämys avoimen yliopiston opiskelijan ”profiilista” olisi tarpeen.
Kokemuksia
Minulle on karttunut jo varsin paljon tietoa siitä, mitkä ovat MYVI-kurssin vahvuudet ja kipukohdat. Ne näyttäytyivät selkeästi myös tutkimuksessa, jonka teimme yhdessä kasvatustieteilijöitten kanssa ko. kurssin opiskelijoitteni oppimiskokemuksista ja -tuloksista (Kantanen et al., 2018). Tutkimuksessamme näkyi varsinkin ensimmäisen laajemman kirjoitustehtävän (essee) haasteellisuus. Tuloksissa näkyi myös se, että opintojen alussa opiskelijoille on vaikeaa moni opiskelutaitoihin liittyvä asia, kuten ajanhallinta, töiden suunnittelu, tutkimustietokantojen käyttö ja englanninkielisten tutkimusartikkelien lukeminen ja ymmärtäminen. Pääsääntöisesti MYVI-kurssin etäopiskelijat ovat olleet varsin pitkällä näissä taidoissa, koska he ovat yleensä pääaineopinnoissaan jo pitkälle edenneitä sivuaineopiskelijoita ja siten kokeneempia kuin omat kandivaiheen opiskelijamme. Toisaalta uskoisin, että Avoimessa opiskelijoitten haasteet voivat olla hyvin samantapaisia kuin omilla kandiopiskelijoillamme, joten tutkimuksemme antaa hyvän pohjan verkkokurssin suunnittelulle.
Viime syksynä etäopiskelijat saivat enemmän ohjausta kuin aiemmin ja sen pohjalta ajattelen, että kurssilla on kolme kriittistä ohjauspistettä:
Fokusoin tässä opetuskokeilussa kurssin vaikeimpaan kohtaan eli päättötehtävään (esseekirjoitelma) ja sen ohjaamiseen.
Tavoitteena on, että ohjauksen ja vertaispalautteen avulla myös heterogeenisista taustoista tulevat Avoimen opiskelijat osaavat etsiä ja hyödyntää tutkimusartikkeleita ja tuottaa perustellun esseekirjoitelman valitsemastaan viestintäteemasta.
Menetelmät
Kirjoitelmaohjauksen menetelmiksi ja välineiksi suunnittelen seuraavia:
Toisessa kohdassa voin hyödyntää aiempaa kokemustani ja opiskelijoitten kysymyksiä, kuten Millainen on hyvä esseen aihe; Miten teen tiedonhakua; Mistä löydän viestintäaiheisia artikkeleita; Miten rajaan hakuni. Osittain tässä tulee päällekkäisyyttä ykköskohdan kanssa mutta en usko, että kertaus on haitaksi silloin, kun opiskelijat kirjoittavat ensimmäistä, tutkimukseen pohjautuvaa kirjoitelmaansa. Tämä sivusto tukee paremmin myös heitä, jotka eivät pidä videoista.
Vertaispalaute voi olla haasteellinen toteutettava mutta usein toisten töiden lukeminen on varsin silmiä avaavaa ja siksi haluan sen ottaa mukaan; ja jotta opiskelu ei olisi niin yksinäistä. Vertaispalautteen antamiseen pitää laatia selkeät, positiivisuutta painottavat ohjeet. Marja-Liisa ehdotti lomaketta, sitä vielä mietin, se voisi olla kätevä, kunhan jättää riittävästi tilaa myös laadulliselle arvioinnille. Haasteeksi voi muodostua se, että joskus opiskelija saattaa antaa toiselle aika hassujakin neuvoja – riittääkö opettajan aika keskustelujen seuraamiseen ja kommentointiin? Siinä olisi kuitenkin mahdollisuus olla läsnä ja tulla näkyväksi, tarjota sosiaalista tukea ja älyllistä aktivointia (Manninen & Nevi, 2001). Tästä kaipaisin kommentteja.
Alun perin suunnitelmissani oli henkilökohtaisen videopalautteen antaminen opiskelijoitten esseesuunnitelmista mutta kollegoitten ja Sannan palautteen perusteella se olisi liian työlästä.
Siksi olen päätynyt siihen, että annan henkilökohtaista video-ohjausta ja palautetta suunnitelmista tiettyyn aikaan niille, jotka sitä kaipaavat. Tosin jo perusopetuksesta tiedän, että palautetta eivät useinkaan pyydä he, jotka sitä eniten tarvitsisivat vaan he, jotka ovat päteviä ja osaavia jo ilmankin mutta mitä tälle asialle voi tehdä?
Lähteet
Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L. (2008). Tutkiva oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. Helsinki: WSOY.
Kantanen, H., Koponen, J., Sointu, E. & Valtonen, T. (2018). Including Student Voice: Experiences and Learning Outcomes of a Flipped Organizational and Marketing Communication Course. Hyväksytty International Communication Associationin vuosikonferenssiin Prahaan 24.-28.5.2018, lähetetty myös Business and Professional Communication Quarterly -lehteen.
Manninen, J. & Nevgi, A. (2001). Opetus verkossa. Vuorovaikutuksen uudet mahdollisuudet. Teoksessa Matikainen, J. & Manninen, J. (toim.) Aikuiskoulutus verkossa. Verkkopohjaisten oppimisympäristöjen teoriaa ja käytäntöä. Palmenia-kustannus, s. 93–108.
Manninen, J. & Pesonen, S. (2001). Aikuisdidaktiset lähestymistavat. Verkkopohjaisten oppimisympäristöjen suunnittelun taustaa. Teoksessa Matikainen, J. & Manninen, J. (toim.) Aikuiskoulutus verkossa. Verkkopohjaisten oppimisympäristöjen teoriaa ja käytäntöä. Palmenia-kustannus, s. 63–76.
Niskanen, Sanna. (2018). Viestintä ja vuorovaikutus -kurssin luentomateriaali.
Vehviläinen, S., Pyhältö, K., Lindblom-Ylänne, S., Löfström, E., Nevgi, A. & Kaartinen-Koutaniemi, M. (2009). Tieteellisen työprosessin ohjaus. Teoksessa Lindblom-Ylänne, S. & Nevgi, A. Yliopisto-opettajan käsikirja. Helsinki: WSOYpro, s. 334–371.
Sinulla on suunnitelmassa jo selkeä pedagoginen viitekehys mietittynä ja toteutustapakin taitaa olla aika pitkälle jo suunniteltu. Kurssin alkuun olit suunnitellut juttupankkia jostain mediassa vellovasta aiheesta - siitä varmasti opiskelijat innostuvat keskustelemaan ja näin saat hyvään vuorovaikutus-tunnelman alkajaisiksi luotua.
Komppaan muita tuon sanaston suhteen. On myös minulle uudempi työkalu ja mielenkiinnolla odotan kokemuksiasi siitä. Moodlen keskustelualue on tosiaan näihin vähän kökkö enkä oikein Moodlen wikistäkään henk.koht. pidä...
Kuinka paljon tuolla opintojaksolla on ollut näitä etäsuorittajia? Onko ajatus, että he kokoavat juttuja ns. yksin vai yhdessä? Voivatko he myös katsoa luennot tai onko heille jotain tallenteita.
Ajankohtaisten ja opiskelijoita itseä kiinnostavien aiheiden pohjalta asioiden käsittely on hieno juttu ja toimii varmasti!
Hmm, tuo sanasto on tosiaan hieman haastava... Itseä häiritsi eniten se, että linkit ei olleet suoraan aktiivisia eli jos halusi lukea uutisen niin piti kopsata osoite jne. Eli jos haluaisi että olisi mahdollisimman nopea ja näppärä käyttää niin pitäisi opettaa opiskelijat myös tekemään linkit...Mitä jos opiskelija ei laita yhtään avainsanaa (tämä oli kuitenkin olennainen peruste sanaston käytölle)? Sun pitäisi varmaan myös luoda ne kategoriat etukäteen ja täydentää opintojakson edetessä...?
Sinällään nopea tuonne oli kyllä lisätä linkki ja ohjeistus oli riittävä (itselle ainakin), mutta ehkä selventäisi vielä jos olisi jotenkin viivoilla/pallukoilla merkitty polku ja kohdat miten etenee/mitä huomioitaa jutun lisäämisessä on jne....?
Opiskelijapalaute
Keräsin palautteen Sanasto-työkalun käytöstä tämän lomakkeen avulla. Lisäksi sain kurssin työskentelytavoista yleisemmän tason palautetta kurssin muitten palautekanavien kautta ja erityisesti kurssiesseen itsearviointiosiossa.
Kyselyyn vastasi vain 15 opiskelijaa, mikä heijastelee sitä, miten nihkeästi opiskelijat suhtautuvat palautteen antamiseen. Ehkä Sanasto-työkalun käyttö oli myös sen verran helppoa, että siitä ei ollut juuri sanottavaa. Alla on yhteenveto kyselyn monivalinnoista.
Avoimissa vastauksissa Sanasto-työkalua ja Trump-teemaa kommentoitiin näin:
Kurssin johdanto oli mielestäni selkeä ja etäopiskelijankin oli helppoa hahmottaa kurssin suoritustavat. Ohjeet luettuani olin täysin kartalla, mitä minun tulee tämän kurssin aikana tehdä ja trump-jutun etsiminen orientoi kivasti kurssin teemaan.
Juttupankki oli mielenkiintoinen ja erilainen tapa päästä kurssin teemaan sisälle
Juttupankissa oli jo niin paljon aineistoa, että oli jo vaikeaa löytää jotain tiettyä asiaa. Ennen kurssin alkua, on aika juttujen hakeminen aika summittaista.
Voi toki johtua kurssin kontaktiopetuksen vähäisyydestä, että Trump-case tuntui pitkässä juoksussa hieman päälleliimatulta. Toisaalta kurssi on myös sisällöltään niin laaja-alainen, että voi olla esim. ryhmätöitä ajatellen mahdotonta löytää casea, joka on relevantti joka aihetta käsitellessä. Lähtökohtaisesti case oli kuitenkin mielenkiintoisesti valittu, ja kurssi muutenkin innostava.
Hauska tapa linkittää käsiteltävä aihe ajankohtaisuuteen
Keräsin palautteen Sanasto-työkalun käytöstä tämän lomakkeen avulla. Lisäksi sain kurssin työskentelytavoista yleisemmän tason palautetta kurssin muitten palautekanavien kautta ja erityisesti kurssiesseen itsearviointiosiossa.
Kyselyyn vastasi vain 15 opiskelijaa, mikä heijastelee sitä, miten nihkeästi opiskelijat suhtautuvat palautteen antamiseen. Ehkä Sanasto-työkalun käyttö oli myös sen verran helppoa, että siitä ei ollut juuri sanottavaa. Alla on yhteenveto kyselyn monivalinnoista.
Avoimissa vastauksissa Sanasto-työkalua ja Trump-teemaa kommentoitiin näin:
Kurssin johdanto oli mielestäni selkeä ja etäopiskelijankin oli helppoa hahmottaa kurssin suoritustavat. Ohjeet luettuani olin täysin kartalla, mitä minun tulee tämän kurssin aikana tehdä ja trump-jutun etsiminen orientoi kivasti kurssin teemaan.
Juttupankki oli mielenkiintoinen ja erilainen tapa päästä kurssin teemaan sisälle
Juttupankissa oli jo niin paljon aineistoa, että oli jo vaikeaa löytää jotain tiettyä asiaa. Ennen kurssin alkua, on aika juttujen hakeminen aika summittaista.
Voi toki johtua kurssin kontaktiopetuksen vähäisyydestä, että Trump-case tuntui pitkässä juoksussa hieman päälleliimatulta. Toisaalta kurssi on myös sisällöltään niin laaja-alainen, että voi olla esim. ryhmätöitä ajatellen mahdotonta löytää casea, joka on relevantti joka aihetta käsitellessä. Lähtökohtaisesti case oli kuitenkin mielenkiintoisesti valittu, ja kurssi muutenkin innostava.
Hauska tapa linkittää käsiteltävä aihe ajankohtaisuuteen
Mielestäni oli hyvä, että kurssi starttasi selkeällä Trump-teemalla, joka säilyi läpi kurssin.
Tuosta voisi siis päätellä, että työkalun käyttö oli helppoa mutta jäsentelyn selkeyteen pitää kiinnittää jatkossa enemmän huomiota.
Tuosta voisi siis päätellä, että työkalun käyttö oli helppoa mutta jäsentelyn selkeyteen pitää kiinnittää jatkossa enemmän huomiota.
4. Arviointi ja kehittämiskohteet
Pidän orientaatioperustan rakentamista tärkeänä kaikilla kursseilla ja erityisen tärkeää se on flipatulla kurssilla. Silloin tutustutaan kurssin kontekstiin, linkitetään teemoja opiskelijan aiempaan osaamiseen ja luodataan ennakkokäsityksiä siitä, miten asiat mahdollisesti ovat. Sanasto-työkalun avulla tehty juttupankki soveltuu erittäin hyvin Markkinointi- ja yhteisöviestinnän kurssilla tähän tarkoitukseen. Juttujen kategorioita voi jatkossa vielä tiukemmin liittää kurssin ydinainekseen. Lisäksi aion käyttää juttupankkiaineistoja aktiivisemmin kontaktiopetuksessa sekä muistutella lähiopetusryhmiä siitä, miten juttupankkia voi hyödyntää ryhmätyössä.
Kevät 2018
Viestintä ja vuorovaikutus verkossa
1. Suunnitelma
Kurssi Markkinointi- ja yhteisöviestintä, 6 op
Haaste Tuottaa kurssi Avoimen yliopiston tarjontaan syksyksi 2018, ohjaus verkossa
Tausta ja kurssin osaamistavoitteet
Olen opettanut Markkinointi- ja yhteisöviestinnän kurssia (MYVI) vuodesta 2010. Nykymuotoisena se on ollut kauppatieteiden opetusohjelmassa vuodesta 2014: kahden kampuksen ryhmien lisäksi kurssilla on etäopiskeluvaihtoehto ilman luokkatapaamisia ja ryhmätöitä. Nyt jalostan etäopiskeluversion pohjalta kurssia Avoimeen yliopiston niin, että kurssi olisi sekä Avoimen tarjonnassa että ns. rinnakkaiskurssina myös perustutkinnon opiskelijoittemme käytettävissä. Näin ollen luokkaopetus on jatkossa vuorovuosin eri kampuksilla.
Kurssin osaamistavoitteet on määritelty seuraavasti:
Opiskelija osa
- määritellä viestinnän osana yritysten ja yhteisöjen strategista johtamista
- soveltaa viestinnän teorioita ja malleja työelämän viestintätilanteisiin
- tunnistaa erilaiset viestintätilanteet ja valita niihin soveltuvat viestintävälineet
- rakentaa viestintäsuunnitelman
- etsiä viestintään liittyvää tutkimustietoa ja käyttää sitä tietoa viestintäaiheisessa esseessä.
MYVI-kurssi on kahdesti toteutettu flippaamalla ja tutkivan oppimisen periaatteita noudattaen (Hakkarainen et al. 2008). Siksi olen saanut jo jonkin verran harjoitusta videoitten tekemisestä ja kaikesta, mikä siihen liittyy (äänenkäyttö, aineistojen suunnittelu, havainnollistaminen jne.). Tutkivan oppimisen periaatteitten mukaisesti aion työskennellä myös verkkokurssini kanssa eli etenemme kontekstin luomisesta ihmettelyn ja kysymysten asettamisen kautta työskentelyteorioiden luomiseen, kriittiseen arviointiin ja syventävän tiedon etsintään.
Mannisen ja Pesosen (2001) mukaan verkkopohjaisen oppimisympäristön suunnittelussa on otettava huomioon koulutuksen yleistavoitteet, kohderyhmän erityistarpeet ja -piirteet, oppimiskäsitys, didaktiset lähestymistavat, oppisisällöt sekä www-ympäristön erityispiirteet. Näitä tekijöitä tarkastellessani havaitsin, että en tunne kovin hyvin kohderyhmääni, joten tarkempi tietämys avoimen yliopiston opiskelijan ”profiilista” olisi tarpeen.
Kokemuksia
Minulle on karttunut jo varsin paljon tietoa siitä, mitkä ovat MYVI-kurssin vahvuudet ja kipukohdat. Ne näyttäytyivät selkeästi myös tutkimuksessa, jonka teimme yhdessä kasvatustieteilijöitten kanssa ko. kurssin opiskelijoitteni oppimiskokemuksista ja -tuloksista (Kantanen et al., 2018). Tutkimuksessamme näkyi varsinkin ensimmäisen laajemman kirjoitustehtävän (essee) haasteellisuus. Tuloksissa näkyi myös se, että opintojen alussa opiskelijoille on vaikeaa moni opiskelutaitoihin liittyvä asia, kuten ajanhallinta, töiden suunnittelu, tutkimustietokantojen käyttö ja englanninkielisten tutkimusartikkelien lukeminen ja ymmärtäminen. Pääsääntöisesti MYVI-kurssin etäopiskelijat ovat olleet varsin pitkällä näissä taidoissa, koska he ovat yleensä pääaineopinnoissaan jo pitkälle edenneitä sivuaineopiskelijoita ja siten kokeneempia kuin omat kandivaiheen opiskelijamme. Toisaalta uskoisin, että Avoimessa opiskelijoitten haasteet voivat olla hyvin samantapaisia kuin omilla kandiopiskelijoillamme, joten tutkimuksemme antaa hyvän pohjan verkkokurssin suunnittelulle.
Viime syksynä etäopiskelijat saivat enemmän ohjausta kuin aiemmin ja sen pohjalta ajattelen, että kurssilla on kolme kriittistä ohjauspistettä:
- Orientaatio eli alkuohjeistus (aikaisempien tietojen aktivointi)
- Välitehtävät (3 kpl) ja palaute niistä (tiedonrakentelu; arviointipiste 1)
- Kirjoitelmaohjeistus ja kirjoitusprosessin ohjaus (tutkimusartikkelien etsiminen, tutkimuksellinen kirjoittaminen, tapausesimerkkien ja teorian yhteys; arviointipiste 2)
Fokusoin tässä opetuskokeilussa kurssin vaikeimpaan kohtaan eli päättötehtävään (esseekirjoitelma) ja sen ohjaamiseen.
Tavoitteena on, että ohjauksen ja vertaispalautteen avulla myös heterogeenisista taustoista tulevat Avoimen opiskelijat osaavat etsiä ja hyödyntää tutkimusartikkeleita ja tuottaa perustellun esseekirjoitelman valitsemastaan viestintäteemasta.
Menetelmät
Kirjoitelmaohjauksen menetelmiksi ja välineiksi suunnittelen seuraavia:
- video ja powerpointit tiedonhausta ja tutkimuksellisesta kirjoittamisesta
- UKK-sivu kirjoitelmaan liittyvistä kysymyksistä
- vertaispalaute
- opettajan online-aika henkilökohtaisen palautteen saamiseen sitä kaipaaville.
Toisessa kohdassa voin hyödyntää aiempaa kokemustani ja opiskelijoitten kysymyksiä, kuten Millainen on hyvä esseen aihe; Miten teen tiedonhakua; Mistä löydän viestintäaiheisia artikkeleita; Miten rajaan hakuni. Osittain tässä tulee päällekkäisyyttä ykköskohdan kanssa mutta en usko, että kertaus on haitaksi silloin, kun opiskelijat kirjoittavat ensimmäistä, tutkimukseen pohjautuvaa kirjoitelmaansa. Tämä sivusto tukee paremmin myös heitä, jotka eivät pidä videoista.
Vertaispalaute voi olla haasteellinen toteutettava mutta usein toisten töiden lukeminen on varsin silmiä avaavaa ja siksi haluan sen ottaa mukaan; ja jotta opiskelu ei olisi niin yksinäistä. Vertaispalautteen antamiseen pitää laatia selkeät, positiivisuutta painottavat ohjeet. Marja-Liisa ehdotti lomaketta, sitä vielä mietin, se voisi olla kätevä, kunhan jättää riittävästi tilaa myös laadulliselle arvioinnille. Haasteeksi voi muodostua se, että joskus opiskelija saattaa antaa toiselle aika hassujakin neuvoja – riittääkö opettajan aika keskustelujen seuraamiseen ja kommentointiin? Siinä olisi kuitenkin mahdollisuus olla läsnä ja tulla näkyväksi, tarjota sosiaalista tukea ja älyllistä aktivointia (Manninen & Nevi, 2001). Tästä kaipaisin kommentteja.
Alun perin suunnitelmissani oli henkilökohtaisen videopalautteen antaminen opiskelijoitten esseesuunnitelmista mutta kollegoitten ja Sannan palautteen perusteella se olisi liian työlästä.
Siksi olen päätynyt siihen, että annan henkilökohtaista video-ohjausta ja palautetta suunnitelmista tiettyyn aikaan niille, jotka sitä kaipaavat. Tosin jo perusopetuksesta tiedän, että palautetta eivät useinkaan pyydä he, jotka sitä eniten tarvitsisivat vaan he, jotka ovat päteviä ja osaavia jo ilmankin mutta mitä tälle asialle voi tehdä?
Lähteet
Hakkarainen, K., Lonka, K. & Lipponen, L. (2008). Tutkiva oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. Helsinki: WSOY.
Kantanen, H., Koponen, J., Sointu, E. & Valtonen, T. (2018). Including Student Voice: Experiences and Learning Outcomes of a Flipped Organizational and Marketing Communication Course. Hyväksytty International Communication Associationin vuosikonferenssiin Prahaan 24.-28.5.2018, lähetetty myös Business and Professional Communication Quarterly -lehteen.
Manninen, J. & Nevgi, A. (2001). Opetus verkossa. Vuorovaikutuksen uudet mahdollisuudet. Teoksessa Matikainen, J. & Manninen, J. (toim.) Aikuiskoulutus verkossa. Verkkopohjaisten oppimisympäristöjen teoriaa ja käytäntöä. Palmenia-kustannus, s. 93–108.
Manninen, J. & Pesonen, S. (2001). Aikuisdidaktiset lähestymistavat. Verkkopohjaisten oppimisympäristöjen suunnittelun taustaa. Teoksessa Matikainen, J. & Manninen, J. (toim.) Aikuiskoulutus verkossa. Verkkopohjaisten oppimisympäristöjen teoriaa ja käytäntöä. Palmenia-kustannus, s. 63–76.
Niskanen, Sanna. (2018). Viestintä ja vuorovaikutus -kurssin luentomateriaali.
Vehviläinen, S., Pyhältö, K., Lindblom-Ylänne, S., Löfström, E., Nevgi, A. & Kaartinen-Koutaniemi, M. (2009). Tieteellisen työprosessin ohjaus. Teoksessa Lindblom-Ylänne, S. & Nevgi, A. Yliopisto-opettajan käsikirja. Helsinki: WSOYpro, s. 334–371.
Päätin lopulta, että on työprosessien kannalta viisasta rakentaa Avoimen kurssi alkamaan samaan aikaan kuin perusopintojen kurssikin eli loka-marraskuussa 2018 (periodi 2). Markkinointi- ja yhteisöviestinnän kurssi käynnistyi siten marraskuussa kolmena eri versiona:
- luokkaopetuksena Kuopiossa, kurssin suoritti 23 opiskelijaa
- verkko-opetuksena osana kauppatieteiden kandidaatin opintoja, kurssin suoritti 47 opiskelijaa
- verkko-opetuksena Avoimessa yliopistossa, kurssin suoritti 2 opiskelijaa (tiukka aikataulu; helmikuun "palautuserässä" on luultavasti jo paljon enemmän).
Kaksi viimeksimainittua kurssia ovat lähes identtiset; perusopinnoissa arvosana koostuu hiukan useammasta osasta kuin avoimessa yliopistossa, koska se oli sidoksissa opinto-oppaassa määriteltyyn arviointiin.
Opetuskokeiluni teema laajeni jonkin verran suunnitellusta, sillä matkan varrella tuli mukaan myös uusia työkaluja, joista en suunnitelmaa tehdessäni tiennytkään, kuten opintojen edistymisen seuranta -palkki. Kurssilla käytettyjä ohjausmenetelmät ja välineet on esitelty alla opiskelijapalautteen yhteydessä
Vertaispalaute suunnitelmasta
Hei Helena!
Näin avoimen yliopiston suunnittelijana tähän oli mielenkiintoista tutustua :)
Tunnistan täysin nuo akateemisiin opiskelutaitoihin ja -valmiuksiin liittyvät haasteet. Itse olen yrittänyt edes hieman vaikuttaa tähän niin, että käyn oppiaineen johdantoluennolla läpi opintojen suunnittelua, kuormittavuutta, aikatauluttamista, opiskelutaitoja ja -valmiuksia yms. ja tämä löytyy sitten koko ajan tallenteena moodlesta. Lisäksi tieteelliseen kirjoittamiseen ja tiedon kriittiseen arviointiin olemme tehneet omat tallenteet, jotka ovat koko ajan opiskelijoiden käytettävissä. Yksittäisillä opintojaksoilla ei vaan ole mahdollisuutta käyttää aikaa näihin niin paljon kun tarvitsisi (eikä toisaalta ole järkevää aina toistaa asioita).
Tiedonhaku on haastavaa, kokeneemmallekin opiskelijalle ja asiantuntijalle, saati sitten ihan aloittavalle opiskelijalle. Ehdoton peukku siis videolle. Meillä on myös video/ohjeet kirjaston etäkäytöstä, PubMedin käytöstä, tieteellisten artikkelien lukemisesta yms. Ravitsemustieteessä tiedon kriittinen arviointi on yksi keskeisimpiä taitoja ja osalla aika hukassa kaiken median, somen, iltapäivälehtien, kokemusasiantuntijoiden yms. keskellä... ja tästä meillä myös tallenteet.
Palautetallenne myös hyvä vaihtoehto perinteiselle kirjoitetulle palautteelle. Olen tehnyt itse ja jonkin verran käytetään myös muutenkin. Itse koen tämän jotenkin helpompana ja mukavampana tapana, mutta kaikki eivät sitten näitä katso/kuuntele (eivät jaksa tai eivät saa toimimaan/auki/pätkii yms.)... eli olen päätynyt siihen että teen aina myös diat, johon kokoan pääpointit. Oliko siis tarkoituksena että teet jokaiselle henk.koht. videopalautteen? Millä tavoin toimitat sen opiskelijalle?
Vertaispalaute...ikuinen murheenkryyni :) Osa inhoaa, osa tykkää, osa kirjoittaa mahtavia, rakentavia, positiivisia, informatiivisia palautteita ja osa kommentoi parilla lauseella. Todella haastavaa rakentaa niin, että jokainen saisi samanarvoista ja saman verran palautetta. Itse olen miettinyt jonkin lomakkeen käyttämistä, voisiko toimia sinulla? Olen itse käyttänyt vain vertaispalautetta, en arviointia (eli että opiskelijat arvioisivat oikeasti toistensa töitä). Kaikki on numerolla arvioitavia tehtäviä joten en ihan heti ole laittamassa opiskelijoita antamaan toisilleen arvosanoja :)
Voisivatko opiskelijat/ryhmät heti alussa laatia yhteiset pelisäännöt? Eli joutuisivat itse yhdessä laatimaan ja kirjoittamaan oman ryhmän pelisäännöt kommentointia ja palautetta ajatellen.
Sinulla oli paljon hyviä kysymyksiä verkossa viestimiseen ja vuorovaikutukseen liittyen, eikä niihin varmasti yksiselitteisiä vastauksia ole :) Jos ylipäätään on kiinnostunut opettamisesta, ohjauksesta, opiskelijoista ja heidän oppimisesta ja innostunut omasta aiheesta niin eikö sen silloin pitäisi välittyä ja "näkyä" myös ulospäin? Myös verkossa? :) Tuolloin on kiinnostunut myös niistä erilaisista näkökulmista, eriävistä mielipiteistä, haastamisesta ja haasteista, innostamisesta ja innostumisesta jne. Nämä taas näkyvät minusta suoraan siinä mitä ja miten verkossa viestii, miten vastaa kysymyksiin, millaisen ilmapiirin luo (tiedostamattaankin) jne. :)
Jään mielenkiinnolla odottamaan suunnitelmasi toteuttamista ja omia kokemuksiasi! Tsemppiä kehittämistyöhön!
Mukavaa viikonloppua!
Terkuin,
Marja-Liisa
**
**
Hei Helena,
VOA-keskustelutehtävämme ohjeistuksen mukaisesti esitän sinun suunnitelmastasi vastustelevan kommentin. Suunnitelmasihan on mielenkiintoinen ja perusteltu.
Kiinnitin erityistä huomiota videoiden käyttämiseen esseepalautteiden antamisessa. Omaa suunnitelmaani kommentoidessasi annoit minulle idean videoiden käytöstä, sinun suunnitelmassasi se konkretisoitui minullekin. Perustelet videoiden käyttöä mm. henkilökohtaisuudella ja halulla olla vuorovaikutuksessa. Mikäli ymmärsin oikein, antamasi videopalautteet ovat yksisuuntaisia eli vain sinä puhut opiskelijalle. Henkilökohtaisuudessa video varmaankin voittaa kirjoitetun tekstin, ehkä. Mutta, miten paljon enemmän aikaa ja vaivaa veisi esim. skypeohjaus video-ohjaukseen verrattuna? Tuolloin viestintä olisi vuorovaikutteista.
Kiitos paljon myös hyvistä ja rakentavista kommenteistasi omaan suunnitelmaani!
Riitta-Liisa
VOA-keskustelutehtävämme ohjeistuksen mukaisesti esitän sinun suunnitelmastasi vastustelevan kommentin. Suunnitelmasihan on mielenkiintoinen ja perusteltu.
Kiinnitin erityistä huomiota videoiden käyttämiseen esseepalautteiden antamisessa. Omaa suunnitelmaani kommentoidessasi annoit minulle idean videoiden käytöstä, sinun suunnitelmassasi se konkretisoitui minullekin. Perustelet videoiden käyttöä mm. henkilökohtaisuudella ja halulla olla vuorovaikutuksessa. Mikäli ymmärsin oikein, antamasi videopalautteet ovat yksisuuntaisia eli vain sinä puhut opiskelijalle. Henkilökohtaisuudessa video varmaankin voittaa kirjoitetun tekstin, ehkä. Mutta, miten paljon enemmän aikaa ja vaivaa veisi esim. skypeohjaus video-ohjaukseen verrattuna? Tuolloin viestintä olisi vuorovaikutteista.
Kiitos paljon myös hyvistä ja rakentavista kommenteistasi omaan suunnitelmaani!
Riitta-Liisa
**
Hei Helena!
Suunnitelmasi ja pohdintasi näyttää tarkkaan mietityltä – olethan tätä kurssia jo monta vuotta luotsannut eteenpäin!
Ohjeiden selkeys on tosi tärkeää ja ohjeistasi oletkin saanut hyvää palautetta! Itselläni on ollut erilaisten verkkokurssien yhteydessä haasteena se, että jonkin aikaa aina menee kurssin alusta että ”saa kiinni” kyseisen opettajan tavan viedä kurssia eteenpäin. Hankaluutta tuo myös joskus se että hyvät kirjalliset ohjeet ovat olemassa, mutta niitä päivitetään tai muutetaan niin että aina verkkoon mennessä ohjeistusnäkymä on jotenkin muuttunut.
Mitä hyötyä mielestäsi tuo ohjeistusvideot hyvien kirjallisten ohjeiden lisäksi? Osalle opiskelijoista on helpompaa lukea ja hahmottaa kirjallisesti annetut ohjeet. Myös ohjeistusvideot toimivat mutta ainakin itselleni on luontaista niistäkin tehdä omat kirjalliset muistiinpanot. Sinun ajatuksesi siitä että tiedonhaun ja tutkimuksellisen kirjoittamisen ohjeistus olisi sekä opastusvideolla että powerpointtina kuulostaa hyvältä.
Miksi viime syksynä etäopiskelijat saivat enemmän ohjausta kuin aiemmin? Millaista ohjausta oli viime syksynä enemmän? Näkyikö se opiskelijoiden kurssisuorituksissa?
Opetuskokeilun suunnitelman lopussa sinulla on paljon kysymyksiä joihin etsit vastauksia. Näitä samoja olen minäkin miettinyt. Voisiko olla mahdollista että selkeitä vastauksia ei niihin olekaan olemassa koska opiskelijoiden ryhmä on joka tapauksessa niin heterogeeninen? Voisiko olla että näiden kysymysten tiedostaminen ja pohtiminen itsessään kehittää kurssia eteenpäin.
terveisin Tiina
**
Moikka Helena!
Tuo vertaispalaute on aina haastava ja varsinkin tuo sinunkin pohtimasi ajankäyttö ja resurssit seuraamisen suhteen... Käytännössä niitä on jollain tapaa pakko seurata, ainakin taustalla. Kuten itsekin totesit, se on myös hyvä paikka olla läsnä, opiskelijoille tulee fiilis että joku täällä näitä seuraa :) Mutta opiskelijamäärän ollessa iso, ei ole käytännössä mitään mahdollisuuksia käydä jokaiseen kommentoimassa jotain. Ja osassa ryhmissä ei ole mitään ongelmia, kaikki sujuu hyvin. Osassa opiskelijat voivat jäädä pohtimaan jotain asiaa ja näissä on hyvä paikka sitten tuoda sitä opettajan näkemystä ja kokemusta mukaan. Joskushan siellä voi olla myös väärinymmärryksiä/virheellisiä käsityksiä ja näihin pitäisi tietysti aina puuttua jollain tapaa.
Lähes jokaisella opintojaksolla, jossa on paljon opiskelijoita ja vertaispalautteen antamista, tulee tilanteita (onneksi ne on yksittäisiä), joissa palaute ei ole rakentavaa, keskittyy vääriin asioihin, on jopa tylyä/hyökkäävää jne. ja näihin on aina puututtu välittömästi. Usein toki se palautteen antaja ei ole itse sitä niin tarkoittanut, mutta se haaste kirjallisessa viestinnässä tietysti aina on :)
Palautteen antamiseen on aina ohjeet (mitä on tarkoitus arvioida, mihin asioihin keskittyä jne.) mutta itse on huomannut että on pitänyt oikeasti myös lähteä ohjaamaan niinpäin että mikä ei ole hyvää/tarkoituksenmukaista palautteen antamista. Eli konkreettisin esimerkein, vaikka se on vähän hassulta tuntuukin lähteä sieltä "negaation" kautta. Tällä kuitenkin on pystytty vähentämään niitä "olen samaa mieltä", "en keksi mitään kehitettävää/kommentoitavaa" tyylisiä palautteita tai sitten niitä, jotka keskittyvät kokonaan teknisiin asioihin ja pilkun paikkoihin ja marginaalien suuruuteen... :)
Ja loppu peleissä osa ei vaan innostu koskaan palautteen antamisesta/kommentoinnista yhtään ja tekee sen niin minimillä ja pakolla kuin mahdollista että saa homman hyväksytysti suoritettua. Eivätkä edes anna sille vertaisen palautteelle juurikaan arvoa...Yhteen suuntaan kun kumarrat niin toiseen pyllistät :)
Mutta todella hyvin olet fokusoinut nuo kohdat, johon ohjauksella ja sen kehittämisellä haluat tarttua!
Tsemppiä!
Terkuin,
Marja-Liisa
Ohjaajan palaute
Hei Helena,
hienoa, että haluat tarttua sellaiseen työskentelymuotoon, jossa koet olevan itsellesi haastetta! Voisi olla kenties hyvä ja hyödyllistä kertoa ja perustella opiskelijoille huolellisesti, miksi tällä kurssilla käytetään kuvaamiasi toimintatapoja. Miksi vertaispalautetta, miksi ohjausvideo, miksi palautetta videolla. Mitä kurssilla työskentely vaatii opiskelijalta? Miten hän toimii esim. vertaispalautetta antaessaan?
Nostat komeasti suunnitelmassasi keskiöön vuorovaikutuksen haasteet ja ihmettelyä herättävät kohdat. Kysymykset ovat varmasti toimintasuunnitelmasi suhteen tarkoituksenmukaisia. Jäin kuitenkin pohtimaan, voitko opetuskokeilussasi tarttua kaikkiin näihin vuorovaikutuksen haasteisiin. Entäpä jos noukkisit lukuisten kysymysten setistäsi muutaman, mielestäsi kaikkein olennaisimman ja keskittyisit niihin? Mitä ne voisivat olla? Kertarysäyksellä suurhaasteena voi olla opellekin aika rankka kokeilu. Jospa kohdistaisit huomiosi pariin keskeiseen vuorovaikutushaasteeseen, purkaisit ne konkreettisiksi teoiksi omaan toimintaasi ja testaisit niiden vaikutusta täsmäpalautekyselyn avulla. Näkisin, että näin toimien kokeilu olisi jämäkästi ytimeen osuva ja saisit aidosti tietoa oman, jonkun tietyn toimintapasi vaikutuksesta esim. opiskelijoiden oppimistuloksiin ja -kokemukseen.
Videopalaute jokaiselle henkilökohtaisesti kuullostaa toki opiskelijan asialle ottaantuvalta, mutta onko tälllaiselle palautemuodolle realistisia resursseja? Kuinka paljon aikaa massakurssilla tähän kuluisi? Mietin jopa sellaista, että jos haluat kokeilla kasvokkaispalautetta videovälitteisesti, voisiko kevyempi konsepti jopa olla on line -palaute? Kullakin opiskelijalla olisi liveverkkoaika, jolloin esim. Skypessä keskustelisit hänen kanssaan rajatun ajan. Jäisi pois kaikki säätäminen, uusintaotot jne. videon kanssa - homma olisi saman tien taivaalla ja tehty. Opiskelijalla olisi tällöin mahdollisuus myös suoraan kysyä annetusta palautteesta saman tien. Mitä etua oppimisen kannalta tällaisesta palaute on line -työskentelystä voisi olla? Kuinka pitkä aika varatttaisiin kullekin? Miten keskustelu verkossa ennakko-ohjeistettaisiin ja keskustelun tavoitteet määriteltäisiin opiskelijalle?
Mielenkiintoista olisi kuulla, millaisiin kehittämiskokeiluihin päädyt ja mitä ajatuksia omaan opettajuuteesi tämä kokeilu tuo.
Intoa kokeilun jatkosuunnitteluun ja voimia kevättä kohti,
Sanna
Opiskelijapalaute
Keräsin opiskelijapalautteen jälleen Forms-työkalulla tämän lomakkeen avulla. Vastaajia oli yhteensä 14. Molemmat Avoimen yliopiston opiskelijat vastasivat kyselyyn, lisäksi vastaajissa oli 7 kauppatieteiden pääaineopiskelijaa ja 5 muitten alojen opiskelijaa.
Kurssin Moodle-sivuja pidettiin selkeinä. Seuraavassa arvioitiin erilaisia kurssilla käytettyjä ohjaustapoja (kuva suurenee klikkaamalla):
On kiinnostavaa, että tuo oman edistymisen seuranta on koettu noin hyödylliseksi. Osittain hyödyllisyyttä voi selittää sen uutuusarvokin, koska se tuntuu olevan opiskelijoille uusi työkalu. Näin yksi osallistuja kuvasi sitä:
Oman edistymisen seuranta -palkki on aivan mahtava! Toivoisin tämän olevan mukana jokaisella kurssilla.
Aivan ilmeisesti myös UKK-sivusto on ollut hyödyllinen. Alun perinkin tavoitteenani oli minimoida sähköpostiliikenteen määrä eli tehdä Moodle niin informatiiviseksi, että (turhia) kyselyjä ei tulisi ja aika hyvin siinä näköjään onnistuin.
On myös kiinnostavaa, että kukaan vastanneista ei kaivannut lisää vuorovaikutusta opettajan kanssa, kaksi olisi mielellään ollut enemmän tekemisissä toisten opiskelijoiden kanssa ja 12 oli tyytyväisiä nykytilaan. Tämä haastaa mielestäni sen vuorovaikutuksen kaipuun, mitä VOA-kurssilla on korostettu: verkko-opiskelijat eivät välttämättä kaipaa ryhmään kuulumisen kokemusta tai opettajan läsnäoloa. Se onkin sitten toinen juttu, mikä on oppimisen kannalta hyödyllistä.
Yksi ohjauskeino, joka ei toiminut lainkaan, oli chat-aika, sillä siihen ei osallistunut kukaan. Ehkä ajoitus oli väärä, kuten tässä palautteessa sanotaan, tai ohjeet olivat selkeät ilmankin:
Chat-keskustelu olisi ollut mielenkiintoinen, mutta oma kurssin suorittamiseni oli vasta alussa, enkä oikein keksinyt mitään kysyttävää. Harmi, etteivät muutkaan, mahdollisuuden järjestäminen oli kyllä hieno juttu.
Ohjeet olivat niin selkeät, että itse en kokenut tarvetta lisäohjaukselle
Sain opiskelijoilta palautetta kurssista myös heidän päättöesseittensä yhteydessä ja oli tietysti hyvin lämmittävää lukea esim. sellaisia kommentteja, että joku oli ihmeissään siitä, että kurssi oli tällaisena verkossa vasta ensimmäistä kertaa, koska se toimi niin hyvin.
Palautekeskustelu
Kävimme palautekeskustelun ohjaajamme Taina Rytkönen-Suontaustan ja vertaisopiskelija Tiina Remeksen kanssa 20.2.2019. Hiukan myöhään meni tämä ajankohta mutta sain ensimmäiset opiskelijapalautteet tästä ensimmäisestä verkkokurssistani vasta tammi-helmikuussa.
Taina ja Tiina olivat perehtyneet aivan mahtavasti niin kurssin Moodle-sivuun kuin saamaani opiskelijapalautteeseen ja tähän blogiin. Tuntui hienolta, kun molemmat antoivat ymmärtää, että kurssin suunnitteluun käytetty aika – ja VOA-kurssin käyminen – näkyvät kurssin selkeässä rakenteessa ja etenemispolussa. Videoitani – joista ensimmäiset olen tehnyt flippariopettajanoviisina v. 2016 – pidettiin selkeinä ja kiinnostavina. Kiitosta sai myös esittäytymiseni mökkirannassa – tähän tuli idea opettajaltamme Niskasen Sannalta, kiitos siis sinne suuntaan!
Sain totta kai myös tukun kehittämisideoita. Mainitsin suunnitelmassani, että minun pitäisi saada enemmän tietoa erityisesti Avoimen yliopiston opiskelijoitten taustoista ja opiskeluhistoriasta. Opiskelijat kylläkin kertovat jotain siitä ensimmäisessä kurssitehtävässään mutta tätä voisi vielä systematisoida esimerkiksi tekemällä heti alkuun pienen kyselyn vaikkapa Formsilla. Olen itse kokenut ongelmaksi sen, että kurssitehtävien, esim. vertaispalautteiden, tarkistaminen ei käy ihan niin sutjakasti kuin haluaisin. Niinpä Taina kehotti tutustumaan tarkemmin Moodlen työpaja-työkaluun, mistä saattaisi löytyä apu.
Tutkimuksellinen kirjoittaminen on tällä kurssilla ollut aina haaste ja erityisen iso haaste se on heterogeeniselle Avoimen yliopiston opiskelijajoukolle. Esseeohjeitani pitää siksi selkeyttää entisestään ja rakentaa esseen tarkistuslistasta polkuja lisäohjeisiin niin, että ohjeistoihin pääsisi suoraan yhden sivun kautta, nyt ohjeita on turhan monessa eri paikassa. Muitakin työskentelyn automatisoinnin mahdollisuuksia kannattaa jatkossa miettiä, jos opiskelijamäärät alkavat kovin kasvaa.
4. Arviointi ja kehittämiskohteet
Koska Avoimen yliopiston kurssin avaaminen siirtyi syyskuusta marraskuulle, sain enemmän kokemuksia verkkokurssista perustutkinto-opiskelijoilta kuin Avoimen yliopiston opiskelijoita. On selvää, että palautetta pitää kerätä ja kurssia säätää jatkossa vielä paremmin Avoimen opiskelijoiden tarpeisiin. Palautekeskustelusta sainkin erinomaisia vinkkejä tähän, erityisesti tuo esseen ohjaaminen on haaste.
Minulla on selvästi vielä vaikeuksia Avoimen yliopiston opiskelijaprofiilin hahmottamisessa: keitä he ovat, mistä tulevat, mitä osaavat ennestään, mitä heiltä voi edellyttää. Noviisiopettajaa auttaisi kyllä huomattavasti, jos Avoimella olisi joku aloittavan opettajan ABC-sivusto, sillä kysymyksiä on todella paljon. En esimerkiksi sellaista perusasiaa tajunnut, että kurssikirjojen olisi hyvä olla e-kirjoja, koska opiskelijat eivät yleensä pääse helposti käyttämään yliopistokirjaston perinteisiä kurssikirjoja. Toisaalta: Avoimen kurssien pitäisi vaatimustasoltaan vastata perusopintojen kursseja, joten siinä mielessä ollaan nyt tasoissa; Avoimen kurssi ja perusopintojen verkkokurssi ovat (lähes) identtiset.
Koko VOA-kurssin ajan olen miettinyt sitä yleistä ajatusharhaa, että verkkokurssit olisivat opettajan kannalta helppoja tehdä ja selkeitä ohjata. Ja että kurssin siirtäminen verkkoon säästäisi opettajan aikaa muuhun (lue: tutkimukseen). Minulle MYVI-kurssin verkkoversion tekeminen oli kova rutistus enkä olisi siihen kyennyt ilman VOA-kurssin tukea. Taina antoi aivan mahtavasti vierihoitoa testaamalla kurssia kanssani ennen sen julkaisemista ja myös kollegaryhmän tuki oli arvokasta.
Toisaalta voin nyt jo palautteiden perusteella sanoa, että vaivannäkö kannatti. Tästä kurssista tuskin koskaan tulee mitään opintopisteiden tuotantolaitosta (lue: rahasampoa). Vaan jospa tulisi kurssi, jossa koetaan oivalluksia ja oppimisen iloa.
hienoa, että haluat tarttua sellaiseen työskentelymuotoon, jossa koet olevan itsellesi haastetta! Voisi olla kenties hyvä ja hyödyllistä kertoa ja perustella opiskelijoille huolellisesti, miksi tällä kurssilla käytetään kuvaamiasi toimintatapoja. Miksi vertaispalautetta, miksi ohjausvideo, miksi palautetta videolla. Mitä kurssilla työskentely vaatii opiskelijalta? Miten hän toimii esim. vertaispalautetta antaessaan?
Nostat komeasti suunnitelmassasi keskiöön vuorovaikutuksen haasteet ja ihmettelyä herättävät kohdat. Kysymykset ovat varmasti toimintasuunnitelmasi suhteen tarkoituksenmukaisia. Jäin kuitenkin pohtimaan, voitko opetuskokeilussasi tarttua kaikkiin näihin vuorovaikutuksen haasteisiin. Entäpä jos noukkisit lukuisten kysymysten setistäsi muutaman, mielestäsi kaikkein olennaisimman ja keskittyisit niihin? Mitä ne voisivat olla? Kertarysäyksellä suurhaasteena voi olla opellekin aika rankka kokeilu. Jospa kohdistaisit huomiosi pariin keskeiseen vuorovaikutushaasteeseen, purkaisit ne konkreettisiksi teoiksi omaan toimintaasi ja testaisit niiden vaikutusta täsmäpalautekyselyn avulla. Näkisin, että näin toimien kokeilu olisi jämäkästi ytimeen osuva ja saisit aidosti tietoa oman, jonkun tietyn toimintapasi vaikutuksesta esim. opiskelijoiden oppimistuloksiin ja -kokemukseen.
Videopalaute jokaiselle henkilökohtaisesti kuullostaa toki opiskelijan asialle ottaantuvalta, mutta onko tälllaiselle palautemuodolle realistisia resursseja? Kuinka paljon aikaa massakurssilla tähän kuluisi? Mietin jopa sellaista, että jos haluat kokeilla kasvokkaispalautetta videovälitteisesti, voisiko kevyempi konsepti jopa olla on line -palaute? Kullakin opiskelijalla olisi liveverkkoaika, jolloin esim. Skypessä keskustelisit hänen kanssaan rajatun ajan. Jäisi pois kaikki säätäminen, uusintaotot jne. videon kanssa - homma olisi saman tien taivaalla ja tehty. Opiskelijalla olisi tällöin mahdollisuus myös suoraan kysyä annetusta palautteesta saman tien. Mitä etua oppimisen kannalta tällaisesta palaute on line -työskentelystä voisi olla? Kuinka pitkä aika varatttaisiin kullekin? Miten keskustelu verkossa ennakko-ohjeistettaisiin ja keskustelun tavoitteet määriteltäisiin opiskelijalle?
Mielenkiintoista olisi kuulla, millaisiin kehittämiskokeiluihin päädyt ja mitä ajatuksia omaan opettajuuteesi tämä kokeilu tuo.
Intoa kokeilun jatkosuunnitteluun ja voimia kevättä kohti,
Sanna
Opiskelijapalaute
Keräsin opiskelijapalautteen jälleen Forms-työkalulla tämän lomakkeen avulla. Vastaajia oli yhteensä 14. Molemmat Avoimen yliopiston opiskelijat vastasivat kyselyyn, lisäksi vastaajissa oli 7 kauppatieteiden pääaineopiskelijaa ja 5 muitten alojen opiskelijaa.
Kurssin Moodle-sivuja pidettiin selkeinä. Seuraavassa arvioitiin erilaisia kurssilla käytettyjä ohjaustapoja (kuva suurenee klikkaamalla):
On kiinnostavaa, että tuo oman edistymisen seuranta on koettu noin hyödylliseksi. Osittain hyödyllisyyttä voi selittää sen uutuusarvokin, koska se tuntuu olevan opiskelijoille uusi työkalu. Näin yksi osallistuja kuvasi sitä:
Oman edistymisen seuranta -palkki on aivan mahtava! Toivoisin tämän olevan mukana jokaisella kurssilla.
Aivan ilmeisesti myös UKK-sivusto on ollut hyödyllinen. Alun perinkin tavoitteenani oli minimoida sähköpostiliikenteen määrä eli tehdä Moodle niin informatiiviseksi, että (turhia) kyselyjä ei tulisi ja aika hyvin siinä näköjään onnistuin.
On myös kiinnostavaa, että kukaan vastanneista ei kaivannut lisää vuorovaikutusta opettajan kanssa, kaksi olisi mielellään ollut enemmän tekemisissä toisten opiskelijoiden kanssa ja 12 oli tyytyväisiä nykytilaan. Tämä haastaa mielestäni sen vuorovaikutuksen kaipuun, mitä VOA-kurssilla on korostettu: verkko-opiskelijat eivät välttämättä kaipaa ryhmään kuulumisen kokemusta tai opettajan läsnäoloa. Se onkin sitten toinen juttu, mikä on oppimisen kannalta hyödyllistä.
Yksi ohjauskeino, joka ei toiminut lainkaan, oli chat-aika, sillä siihen ei osallistunut kukaan. Ehkä ajoitus oli väärä, kuten tässä palautteessa sanotaan, tai ohjeet olivat selkeät ilmankin:
Chat-keskustelu olisi ollut mielenkiintoinen, mutta oma kurssin suorittamiseni oli vasta alussa, enkä oikein keksinyt mitään kysyttävää. Harmi, etteivät muutkaan, mahdollisuuden järjestäminen oli kyllä hieno juttu.
Ohjeet olivat niin selkeät, että itse en kokenut tarvetta lisäohjaukselle
Sain opiskelijoilta palautetta kurssista myös heidän päättöesseittensä yhteydessä ja oli tietysti hyvin lämmittävää lukea esim. sellaisia kommentteja, että joku oli ihmeissään siitä, että kurssi oli tällaisena verkossa vasta ensimmäistä kertaa, koska se toimi niin hyvin.
Palautekeskustelu
Kävimme palautekeskustelun ohjaajamme Taina Rytkönen-Suontaustan ja vertaisopiskelija Tiina Remeksen kanssa 20.2.2019. Hiukan myöhään meni tämä ajankohta mutta sain ensimmäiset opiskelijapalautteet tästä ensimmäisestä verkkokurssistani vasta tammi-helmikuussa.
Taina ja Tiina olivat perehtyneet aivan mahtavasti niin kurssin Moodle-sivuun kuin saamaani opiskelijapalautteeseen ja tähän blogiin. Tuntui hienolta, kun molemmat antoivat ymmärtää, että kurssin suunnitteluun käytetty aika – ja VOA-kurssin käyminen – näkyvät kurssin selkeässä rakenteessa ja etenemispolussa. Videoitani – joista ensimmäiset olen tehnyt flippariopettajanoviisina v. 2016 – pidettiin selkeinä ja kiinnostavina. Kiitosta sai myös esittäytymiseni mökkirannassa – tähän tuli idea opettajaltamme Niskasen Sannalta, kiitos siis sinne suuntaan!
Sain totta kai myös tukun kehittämisideoita. Mainitsin suunnitelmassani, että minun pitäisi saada enemmän tietoa erityisesti Avoimen yliopiston opiskelijoitten taustoista ja opiskeluhistoriasta. Opiskelijat kylläkin kertovat jotain siitä ensimmäisessä kurssitehtävässään mutta tätä voisi vielä systematisoida esimerkiksi tekemällä heti alkuun pienen kyselyn vaikkapa Formsilla. Olen itse kokenut ongelmaksi sen, että kurssitehtävien, esim. vertaispalautteiden, tarkistaminen ei käy ihan niin sutjakasti kuin haluaisin. Niinpä Taina kehotti tutustumaan tarkemmin Moodlen työpaja-työkaluun, mistä saattaisi löytyä apu.
Tutkimuksellinen kirjoittaminen on tällä kurssilla ollut aina haaste ja erityisen iso haaste se on heterogeeniselle Avoimen yliopiston opiskelijajoukolle. Esseeohjeitani pitää siksi selkeyttää entisestään ja rakentaa esseen tarkistuslistasta polkuja lisäohjeisiin niin, että ohjeistoihin pääsisi suoraan yhden sivun kautta, nyt ohjeita on turhan monessa eri paikassa. Muitakin työskentelyn automatisoinnin mahdollisuuksia kannattaa jatkossa miettiä, jos opiskelijamäärät alkavat kovin kasvaa.
4. Arviointi ja kehittämiskohteet
Koska Avoimen yliopiston kurssin avaaminen siirtyi syyskuusta marraskuulle, sain enemmän kokemuksia verkkokurssista perustutkinto-opiskelijoilta kuin Avoimen yliopiston opiskelijoita. On selvää, että palautetta pitää kerätä ja kurssia säätää jatkossa vielä paremmin Avoimen opiskelijoiden tarpeisiin. Palautekeskustelusta sainkin erinomaisia vinkkejä tähän, erityisesti tuo esseen ohjaaminen on haaste.
Minulla on selvästi vielä vaikeuksia Avoimen yliopiston opiskelijaprofiilin hahmottamisessa: keitä he ovat, mistä tulevat, mitä osaavat ennestään, mitä heiltä voi edellyttää. Noviisiopettajaa auttaisi kyllä huomattavasti, jos Avoimella olisi joku aloittavan opettajan ABC-sivusto, sillä kysymyksiä on todella paljon. En esimerkiksi sellaista perusasiaa tajunnut, että kurssikirjojen olisi hyvä olla e-kirjoja, koska opiskelijat eivät yleensä pääse helposti käyttämään yliopistokirjaston perinteisiä kurssikirjoja. Toisaalta: Avoimen kurssien pitäisi vaatimustasoltaan vastata perusopintojen kursseja, joten siinä mielessä ollaan nyt tasoissa; Avoimen kurssi ja perusopintojen verkkokurssi ovat (lähes) identtiset.
Koko VOA-kurssin ajan olen miettinyt sitä yleistä ajatusharhaa, että verkkokurssit olisivat opettajan kannalta helppoja tehdä ja selkeitä ohjata. Ja että kurssin siirtäminen verkkoon säästäisi opettajan aikaa muuhun (lue: tutkimukseen). Minulle MYVI-kurssin verkkoversion tekeminen oli kova rutistus enkä olisi siihen kyennyt ilman VOA-kurssin tukea. Taina antoi aivan mahtavasti vierihoitoa testaamalla kurssia kanssani ennen sen julkaisemista ja myös kollegaryhmän tuki oli arvokasta.
Toisaalta voin nyt jo palautteiden perusteella sanoa, että vaivannäkö kannatti. Tästä kurssista tuskin koskaan tulee mitään opintopisteiden tuotantolaitosta (lue: rahasampoa). Vaan jospa tulisi kurssi, jossa koetaan oivalluksia ja oppimisen iloa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti