Oppimateriaalin kehittäminen ja hyödyntäminen
Kehitän luonnollisesti jatkuvasti kurssieni aineistoja mutta omia, jaettavia oppimateriaalikokonaisuuksia minulla ei ole. Etsin ja hyödynnän opetusaineistoja esim. case-kirjastoista ja uusimmista oppikirjoista. Tuotan myös uuden case-harjoituksen joka vuosi Markkinointi- ja yhteisöviestinnän kurssilleni jonkun mediassa paljon esillä olleen ajankohtaistapauksen pohjalta. Tällaisia ovat olleet esim. Särkänniemen delfiinien siirto Kreikkaan, presidentti Donald Trumpin viestintä ja kulttuurineuvos Veijo Baltzarin tapaus.
Flippauksen myötä olen oppinut tekemään opetusvideoita verkkoon ja ne ovat olennainen osa flipattujen kurssieni oppimateriaaleja. Tässäkin on hyötyä viestintäammattilaisen historiastani; olen käynyt radiotyön kurssin ja muistissa ovat vielä esim. äänenkäyttöön ja puheen tauotukseen liittyvät opit.
Pidän kunnia-asiana sitä, että Moodle-sivustoni ovat selkeitä, loogisia ja visuaalisesti inspiroivia. Sivujen suunnittelussa on ollut suuresti apua viestintäosaamisestani.
Oppimisympäristöjen kehittäminen
Olen hankkinut säännöllisesti uutta tietoa ja inspiraatiota yliopistomme järjestämistä pedagogisista tapahtumista, kuten oppimisympäristöseminaareista ja ohjauksen teemapäivistä, sekä valtakunnallisesta Pedaforumista. Olen myös jakanut niissä kokemuksiani tutkivasta oppimisesta.
Fyysisten oppimisympäristöjen osalta pääsin v. 2020 mukaan laitoksemme edustajana arkkitehtien vetämään työryhmään, joka uudistaa Kuopion kampuksen tiloja toiminnallisemmiksi ja vastaamaan paremmin uusien opetusmenetelmien tarpeisiin. Tavoitteena on 3-4 vuoden tähtäimellä saada laitoksellemme toimivat työ- ja opetustilat yliopiston pääkampukselta, muun Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnan yhteydestä, kun nyt olemme hiukan syrjässä Novapoliksen yrityskeskuksen tiloissa, ammattikorkeakoulun kyljessä.
Opiskelijapalautteiden hyödyntäminen
Olen opetusportfolion luvussa 8 kuvannut tarkemmin saamaani opiskelijapalautetta. On selvää, että opettaja hyödyntää saamiaan palautteita opetuksen kehittämisessä. Koostan myös palautteen, kirjoitan oman vastineeni siihen ja jaan sen kurssin oppimisalustalla.
Työyhteisömme tasolla meiltä puuttuu vielä systemaattinen palautteiden käsittely ja olemme johtamassani Pedatiimissä ottaneet tähän useasti kantaa. Asiaan liittyy myös tiettyjä herkkyyksiä sen suhteen, miten julkisesti yksittäistä opettajaa koskevia palautteita voidaan käsitellä. Tämä asia kehittyy väistämättä AACBS-akkreditointiprosessissa, jossa olemme hyvässä vauhdissa.
Tutkimuksen hyödyntäminen opetuksessa
Yliopistonopettaja on luonnollisesti aina myös tutkija. Hän tarvitsee syvälliset tiedot omasta oppiaineestaan ja sen tutkimuksesta mutta tämä ei pelkästään riitä. Pedagogisten ratkaisujen valintaan tarvitaan kasvatustieteiden tutkimuksen ymmärrystä. Lisäksi on hyvä ymmärtää, mitä naapuriaineissa tapahtuu, koska muuten opetus- ja tutkimusyhteistyön rakentaminen ei ole mahdollista. Itselleni oli esimerkiksi herättävää löytää viestintätieteiden perusprinsiippejä sosiaalipsykologiasta, ja teknologiavälitteisen viestinnän juuria kasvatustieteistä.
Merkittävintä omalla opettajanurallani on kuitenkin ollut tutkivan oppimisen pedagogiikan löytäminen. Tutkimuksen hyödyntäminen opetuksessa ei siis tarkoita vain tutkijoiden tuottaman tutkimustiedon jakamista, opinnäytetöiden ohjausta tai tutkimusmenetelmien opettamista vaan sitä, että opiskelijat voivat kursseilla työskennellä hyvin samalla tavalla kuin tutkijat: kartoitetaan ennakko-odotuksia asiain tilasta, asetetaan kysymyksiä, luodaan työskentelyteorioita, selvitetään, miten asia on, jaetaan löydöksiä, arvioidaan niitä kriittisesti, täsmennetään ja syvennetään hankittua tietoa sekä lopulta raportoidaan tulokset.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti