3. Opetus- ja ohjauskokemus

Päätoiminen opetus

Vuodesta 2010 olen työskennellyt yliopistonlehtorina Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitoksella. Opetan vuosittain n. 370 opiskelijaa. Noin puolet opiskelijoistani on kauppatieteiden pääaineopiskelijoita ja toinen puoli sivuaineopiskelijoita mm. tietojenkäsittelytieteestä, yhteiskuntatieteistä, farmasiasta, kielistä ja oikeustieteistä.

Yliopistonlehtorina opettamani kurssit käyvät ilmi taulukosta alla.

Yliopistonlehtorina opettamani kurssit 2010–2020. Kuva suurenee klikkaamalla.

Sivutoiminen opetus

Opetin viestinnän kursseja tuntiopettajana Kuopion yliopiston kauppatieteiden laitoksella jo v. 2002 ja 2003 ja Jyväskylän yliopiston opetusohjelman mukaisesti Kuopion avoimessa yliopistossa v. 2007 ja 2008. Työni Iisalmen rovastikunnan viestinnän kehittäjänä 2008–2010 sisälsi useiden viestintäaiheisten koulutuspäivien suunnittelun ja toteuttamisen, kuten Viestinnän suunnittelu, Mediajulkisuus ja kriisit, Kirjoittaminen, Kevyesti nettiin, Viestinnän johtaminen ja muutosten haasteet.

Lisäksi olen toiminut kouluttajana mm. naisyrittäjille tarkoitetussa Futuuri-koulutuskokonaisuudessa 2010 sekä eri järjestöjen, puolueiden, kirkon ja yliopistojen koulutustilaisuuksissa.

Ohjatut opinnäytetyöt

Olen ohjannut valmiiksi kaksi kandidaatintutkielmaa (2013–14) ja 19 pro gradu -työtä (2014–20). Sisällöllisesti aiheet ovat käsitelleet ydinosaamisalueitani: viestintää ja muutoksen johtamista.

Olen toiminut yhden viestintätieteiden väitöskirjakäsikirjoituksen esitarkastajana (Inker-Anni Sara) ja olen yhden, innovaatiojohtamisen ja kasvatustieteiden rajapinnoilla liikkuvan väitöskirjan (Hróbjartur Árnason) toinen ohjaaja.

Toiminta opettajatuutorina

Laitoksellamme ei ole opettajatuutorikäytäntöä.

Erilaisten opetusmenetelmien ja oppimisympäristöjen hyödyntäminen

Hyödynnän opetuksessani erityisesti tutkivan oppimisen pedagogiikkaa (collaborative inquiry) ja sovellan käänteisen oppimisen (flipped classroom/learning) toimintatapoja.

Tutkiva oppiminen

Opetuksen ja tutkimuksen yhteys on toteutunut yliopistossa perinteisesti siten, että opiskelijoille välitetään tuoretta tutkimustietoa tai opetetaan tutkimuksen ja tiedonrakentamisen prosesseja. Tutkimuspohjainen opetus ja erityisesti siihen liittyvä tutkivan yhteisöllisen oppimisen malli (Hakkarainen, Lonka & Lipponen, 2008) on vielä harppaus eteenpäin toimintatapaan, jossa opiskelijat oppivat akateemisia sisältöjä toimimalla itse aktiivisina tutkijoina.

Tutkivan yhteisöllisen oppimisen malli (Hakkarainen, Lonka & Lipponen, 2008).

Lisää tutkivan oppimisen periaatteista ja käytännön soveltamisesta on blogissani, esimerkiksi täällä.

Flipped Classroom

Hain syksyllä 2015 Itä-Suomen yliopiston ensimmäiseen ”flippariryhmään” ja pääsinkin. Flippaus oli luonteva jatkumo laitoksen pedagogiselle kehittämistyölle. Syksyllä 2016 pääsin toteuttamaan ensimmäisen flipatun kurssini kahdella kampuksella. Yhdessä kasvatustieteilijöitten kanssa keräämämme tutkimusaineiston perusteella opiskelijat ovat kokeneet tämän tavan opiskella mielekkääksi.

Laitoksen pedagogisen kehittämisen tiimi toimi pedagogisena tukiryhmänäni ja antoi palautetta suunnitelmistani. Yliopiston toiseen flippariryhmään saimmekin sitten laitokselta jo kolme uutta opettajaa.

Vuonna 2018 sain 8000 e opetuksen kehittämisrahaa markkinoinnin peruskurssin flippaamiseen. Kurssi toteutettiin ensimmäisen kerran tammi–maaliskuussa 2019 ja oppimistulokset olivat todella rohkaisevia. Kehittämishankkeesta on raportti täällä:

http://www.uef.fi/web/flippaus/kehittamishankkeet/nyt-riittaa-luennointi

Opiskelijoiden oppimista ja osaamista edistävät opetus- ja ohjauskäytänteet

Käänteinen opetus eli flippaaminen on muuttanut oppimista ja osaamista ratkaisevasti koko Itä-Suomen yliopistossa, kauppatieteiden laitoksella ja omilla kursseillani. Oppiminen on syventynyt, koska aineistot opiskellaan itsenäisesti ennen luokkatapaamista ja luokka-aika käytetään yhteisesti hankitun tiedon jakamiseen, analysointiin ja soveltamiseen. Arviointi ei myöskään ole vain lopputentin tai -esseen varassa vaan se tapahtuu formatiivisesti: on vertaisarviointia, itsearviointia ja välipalautteita. Molemmilla flipatuilla kursseillani (Markkinoinnin perusteet, Markkinointi- ja yhteisöviestintä) oppimistulokset ovat parantuneet flippauksen myötä.

Tutkiva oppiminen ja käänteinen opetus ovat työtäni ja opiskelijoiden oppimista ja osaamista edistävät suuret suuntalinjat mutta lisäksi käytän opetuksessani erilaisia pedagogisesti perusteltuja alustoja, välineitä ja työtapoja oppimisen edistämiseksi, kuten videot, podcastit, Socrative, Presemo, Padlet, Kahoot, case-harjoitukset ja oppimiskahvila. Pandemiakeväänä 2020 hyödynsin Zoomia Leading and Managing Change -kurssin opetustuokioissa ja ryhmäkeskusteluissa.