Tutkivan oppimisen vaiheet on esitetty yllä olevassa kuviossa, joka löytyy mm. Minna Lakkalan väitöskirjan sivulta 94 (Lakkala, M. 2010. How to design educational settings to promote collaborative inquiry: Pedagogical infrastructures for technology-enhanced progressive inquiry. University of Helsinki. Institute of Behavioural Sciences. Studies in Psychology 66). Käyn parhaillaan vaihe vaiheelta läpi Markkinointi- ja yhteisöviestinnän kurssiani (MYVI) ja mietin, mitä tutkivan oppimisen vaiheet tarkoittavat sen kannalta, ja miten kurssi sekä flipataan että toteutetaan tutkivan oppimisen pedagogiikan hengessä.
Tutkivassa oppimisessa on tärkeää löytää yhteinen toiminnan kohde ja työskennellä sen parissa. Menetelmä vaatii käyttämään aktivoivia työtapoja ja -välineitä. Siinä jäljitellään tutkimusprosessin kulkua ja opiskelijat asettavat tutkimuskysymyksiä. Parhaimmillaan syntyy sekä uutta ymmärrystä että uutta tietoa kaikille prosessiin osallistuville. Asiantuntijuuden jakamiseen prosessin eri vaiheissa soveltuu hyvin joku sähköinen alusta, joka voi toimia yhteisenä muistikirjana.
1. Kontekstin luominen
- opiskeltavien asioiden kytkeminen konkreettisiin tapauksiin, esim. yritysesimerkkeihin
- tapauksia voivat kehittää opiskelijat tai opettaja voi tuoda sellaisen käsiteltäväksi
- MYVI: tarjolle useita esimerkkejä (esim. lehtiartikkeleita) kurssin keskeisistä sisällöistä: johtamisviestintä ja sisäinen viestintä, media ja kriisit, mainonta ja PR, näistä ennakkotehtävät
- MYVI: esim. tapaus Volkswagenin päästöskandaali ja sen viestintä
2. Ihmettely ja kysymysten eli ongelmien asettaminen
- opiskelijoita haastetaan pohtimaan niitä kysymyksiä, joita tapaus herättää, miksi, kuinka?
- opiskelijat voivat asettaa myös omia tutkimuskysymyksiään, esim. Miten sosiaalinen media haastaa kriisiviestinnän? Miten tapauksen globaalisuus haastaa kriisiviestinnän? Miten kriisiviestinnän hoito vaikuttaa yrityksen menestykseen?
- yhteistä tiedonrakentelua mahdollista tehdä myös esim. blogien tai chattailun avulla; hyvä, jos ajattelumallit jäävät näkyviin ja niitä voidaan jäljittää myöhemmin
- MYVI: tehtävä ennen ensimmäistä luentotapaamista – kysymysten asettaminen ja tiedonrakentelu blogialustalla; ennakkotehtävät kurssin avainteemoista
3. Omien selitysten (työskentelyteorioiden) luominen
- ideana on tehdä opiskelijoiden omat, arkiajatteluun perustuvat käsitykset avoimiksi keskustelulle ennen kuin hankitaan syvällistä kirja/tutkimustietoa aiheesta
- alustavia käsityksiä kutsutaan työskentelyteorioiksi, ne ovat alustavia olettamuksia tai arvauksia siitä, miten asiat mahdollisesti ovat
- tavoitteena rohkaista opiskelijoiden omaa ajattelua tiedon ulkokohtaisen omaksumisen sijaan
- ohjaa opiskelijoita käyttämään tietoa kehittelevästi, aktivoimaan aikaisemman olennaisen tiedon muistista ja löytämään ilmiöiden välisiä yhteyksiä
- MYVI: työskentelyteoriana voisi olla esim. että ”Volkswagenin maine on niin vankka, että sen ei tarvinnut pyytää anteeksi”
- MYVI: ensimmäisellä tapaamiskerralla omien selitysten luominen ryhmissä/parityöskentelynä jokaisesta neljästä avainteemasta
4. Kriittinen arviointi ja oppimistavoitteiden asettaminen
- arvioidaan yhdessä muodostettuja työskentelyteorioita ja pohditaan niiden heikkouksia ja vahvuuksia
- oppimista edistää ”tyhmien” kysymysten tai oudoilta kuulostavien ajatusten esittäminen: oppimisen kannalta on parempi itse keksiä joku mielekäs ajatus vaikka se osoittautuisikin vääräksi kuin toistaa kirjojen käsityksiä
- MYVI: ensimmäisellä tapaamiskerralla työskentelyteorioiden pohdinta
- MYVI: mitä minun pitää oppia tästä teemasta?
5. Uuden, syventävän tiedon etsiminen
- erilaisiin tietolähteisiin tutustuminen ja niiden luotettavuuden arviointi, esimerkkitapauksessa vaikka käynti Mainonnan eettisen neuvoston sivuilla
- tutkimustietokantojen käyttö
- luennot ja asiantuntijavierailut sopivat hyvin tähän vaiheeseen
- MYVI: opettajan luento tai vierailuluento, videoklipit
6. Selitysten ja päätelmien kehittely – Tarkentuvan ongelman asettaminen – Uusien kysymysten asettaminen
- ajatusten jakaminen, kokoaminen ja niistä keskustelu > ajatusten kehittäminen yhdessä
- toisille selittäminen luo uusia oivalluksia
- suuria kysymyksiä voidaan tarkentaa pienemmiksi
- MYVI: luokkatapaaminen, esim. esityksiä toisille, väittelyitä
7. Uuden työskentelyteorian rakentaminen ja jakaminen yhteisön kesken / tiedontuottamisen suuntaaminen edelleen
- opiskelijat kokoavat yhteen ko. teemasta hankkimansa tiedon
- voidaan miettiä, miten alkuperäinen työskentelyteoria on muuttunut
- opiskelijat voivat toimia toisilleen peilinä ja auttaa hahmottamaan omia käsityksiään uudesta näkökulmasta
- MYVI: luokkatapaaminen, teemasta hankitun tiedon koostaminen
8. Uuden tutkimuskierroksen aloittaminen
- havaittujen tiedon ja ymmärryksen aukkojen pohjalta suunnataan uutta tutkivan oppimisen prosessia ja käynnistetään uusia syventäviä tutkimuskierroksia
- uuden teeman kanssa työskentely
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti