18.8.2016

Viidakkokävelyllä

Käynnistimme kauppatieteiden laitoksen lukuvuotta jälleen yhteisellä kokouksella Rantasalmen Järvisydämessä. Paikka on niin mainio, että sen keksittyämme emme ole halunneet mihinkään muualle. Yhteiset tapaamiset ovat arvokkaita, koska harvoin tapaamme kasvotusten. Puolet meistä on Joensuussa, puolet Kuopiossa ja nyt uutena laitoksen väkenä tulivat mukaan myös savonlinnalaiset.

Kauppatieteiden opiskelija Toivo Isoranta
Optimi ry:stä ja Sari-Johanna Karhapää
Joensuusta.
Sytyttävintä tällä kertaa oli se, että puhuimme opetuksesta. Paljon ja perusteellisesti!

Tutkivan oppimisen tiimimme oli laitosjohtajan pyynnöstä valmistellut ohjelmaan Pedagogisen viidakkokävelyn. Ideoimme rastit viikko sitten, ne käsittelivät mm. omaa opettajuutta ja opettajaihanteita, ryhmien diversiteettiä, palautekäytäntöjä ja opetusteknologiaa. Riikka rakenteli ryhmäjaon, Jonna teki ohjeistuksen, minä kirjoittelin rastitehtävät ja suunnittelin reitin, Urho, Toivo, Esa ja Teuvo toimittivat rastit paikoilleen, Hanna ja Mirjami pystyttivät purkuvaiheen fläpit ja kaikki osallistuimme tuotosten esittelyyn ja keskusteluun.

"Viidakkokävely" herätti etukäteen hiukan pelokkaita kysymyksiä ja varmaan mielikuvan jostakin seikkailuradasta ja saimme rauhoitella huolestuneita. Itseäni mietitytti erityisesti sää. Oli luvattu sateetonta päivää mutta vielä Rantasalmelle saapuessamme tummat pilvet roikkuivat uhkaavasti suunnitelmiemme yllä. Mutta kas, aurinko tuli esiin ja suorastaan helotti! Vaikutti siltä, että porukasta oli mukavaa kuljeskella kauniissa eteläsavolaisessa luonnossa rasteja etsien, opetuksesta ja ohjauksesta jutellen ja uusiin työkavereihin tutustuen.

Ulla Ritola-Pesonen Savonlinnasta, Eeva Aromaa
Kuopiosta ja Erkki Kontkanen Joensuusta.
Olimme luvanneet palkita kaikki kuusi rastia kiertäneet ryhmät – korostimme toki, että myös "vähemmän mutta syvemmälle" -ajattelu on ihan ok. Kaikki ryhmät halusivat kuitenkin etsiä kaikki rastit – tiukkaa suoritusorientaatiota siis löytyi! Niinpä meillä oli lounaan jälkeen purettavaksi kelpo setti kristallisoituneita ideoita kahdeksalta ryhmältä kuudesta eri aiheesta. Teemoista käytiin vilkasta keskustelua ja esimerkiksi kurssipalautekäytäntöjen yhtenäistämiseen ryhdytään yksin tein. 

Teuvo Kantanen Kuopiosta, Raija Komppula ja
Liisa Reichenvater Joensuusta.
Omassa ryhmässäni juteltiin opetuksen kehittämisestä erityisesti opiskelijanäkökulmasta, koska olimme saaneet matkaan myös opiskelijoittemme Joensuun ainejärjestön Optimin edustajan Toivon (Kuopion preemiolaiset olivat vielä kesätöissään). Totesimme, että nyt ainakin strategia ohjaa toimintaa, sillä on suorastaan suositeltavaa, että opetuksen kehittämiseen paneudutaan tosissaan, aikoohan yliopistomme olla tulevaisuudessa Suomen paras yliopistollinen oppimisympäristö.

Kiva olla jo matkalla sinne!


2 kommenttia:

  1. Tosi innovatiivinen tapa kehittää oppimista ja opettamista. Mistä rastien aiheet eli teemat nousivat? Miten eri rastien kierto oli suunniteltu? Teittekö rasteilla eri ryhmien kanssa yhteistä käsitekarttaa tai vastaavaa?

    VastaaPoista
  2. Kiitos kysymyksistä! Idea lähti Sokrates-kävelystä, johon yksi meistä oli tutustunut. Ajatuksena on, että kehon liike liikuttaa myös aivoja.

    Rastien aiheet syntyivät operyhmämme pohdiskelussa. Niissä oli sekä henkilökohtaisia pohdintoja (esim. omat vahvuudet) että yhteistä kehittämistä vaativia (esim. palautekäytännöt). Olimme sijoittaneet mielestämme tärkeimmät rastit lähimmäksi lähtöpaikkaa ajatellen, että jotkut haluaisivat lyhyemmän kierroksen kuin toiset mutta kaikki kävivät siis kaikki kuusi rastia.

    Opetus oli, että maasto pitää aina ennalta tsekata, ja karttojen paikkansapitävyys; pihapiiri oli sitten viime näkemän muuttunut niin, että yhtä rastia ei voitu viedä korkealle rinteeseen, koska portaat oli purettu mutta yksi ryhmä kiipeili silti siellä :) Järvisydämessä on aivan upeita luontopolkujakin mutta pysyttelimme aika lailla pihapiirissa, koska polkujen merkinnöissä on toivomisen varaa emmekä halunneet kenenkään eksyvän.

    Käsitekarttoja emme tehneet mutta jokainen ryhmä toi jokaiselta rastilta vähintään yhden idean jaettavaksi. Ajattelen, että kävelyn tarkoituksena oli käynnistää henkilökohtaisia pedagogisia pohdintoja, auttaa joittenkin yhteisten asioitten kuntoon saattamisessa ja toki myös tutustuttaa ihmisiä toisiinsa.

    VastaaPoista